”Aikuisena haluan työskennellä lääkärinä, mieluiten silmälääkärinä”

Aloitin koulunkäynnin viisivuotiaana. Nyt käyn poikakoulua, mutta täällä on myös sekakouluja. Pidän koulusta, koska saan oppia uusia asioita ja tavata ystäviä, Kahlid Abdalrahman Eldood kertoo.

Hän asuu yhdessä vanhempiensa, sisarustensa ja joidenkin sukulaistensa kanssa suuressa ja avarassa talossa Sudanin pääkaupungissa Khartumissa. Talon paksut seinät pitävät sisälämpötilan mukavan viileänä, ja tuulettimet pyörivät katossa hitaasti.

Koulu alkaa kahdeksalta. Kuljen kouluun koulubussilla, joka hakee minut kotini ulkopuolelta. Koulu sijaitsee melko lähellä, mutta bussi kiertää ja hakee myös muita oppilaita, joten matka kestää puoli tuntia. Kymmeneltä meillä on välitunti, jolloin syön kotoa tuomiani eväitä.

Hän istuu isänsä kanssa olohuoneen sohvalla. Äiti tarjoilee hedelmiä ja tuoremehua.

Koulupäivän päätyttyä Kahlid matkustaa kotiin linja-autolla, minkä jälkeen hän tavallisesti pelaa jalkapalloa ja tekee koulutehtäviä.

Isä elättää perheen ja äiti huolehtii kodista, pesee pyykkiä ja siivoaa. Minulla on oma tietokone, jota sisarukseni eivät saa käyttää. Pääasiassa pelaan tietokoneella seikkailupelejä. Meillä ei kotona ole internetiä, mutta sähköä on.

Perheessä asuu myös eräs sukulaispoika. Pojalla on silmäsairaus, ja hän tarvitsee säännöllisesti lääkärinhoitoa. Tämä kymmenvuotias poika onkin todennäköisesti innoittanut Khalidia haaveilemaan silmälääkärin ammatista.

Aikuisena haluan työskennellä lääkärinä, ja kaikkein mieluiten silmälääkärinä. Lisäksi suunnitelmissani on hajj*, Khalid kertoo.

* Hajj tarkoittaa pyhiinvaellusta Mekkaan, joka on yksi islamin peruspilareista.

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global