6 Odottavien äitien terveyden parantaminen

Kuinka pitkälle olemme päässeet?

Äitiyskuolleisuus on pienentynyt 47 prosenttia maailmanlaajuisesti, eli lähes puolittunut vuodesta 1990, mutta se on silti kaukana tavoitteesta. Äitiyskuolleisuuden vähentäminen kolmella neljäsosalla sekä yleinen lisääntymisterveyspalveluiden saatavuus edellyttävät voimakkaampia investointeja sekä vahvempaa poliittista tukea.

Edistysaskelista huolimatta, lähes 1000 naista kuolee yhä päivittäin raskauden aikana tai synnytyksessä – ja suurin osa heistä kehittyvissä maissa. Köyhyys ja koulutuksen puute kasvattavat nuorten synnyttäjien määrää. Perhesuunitteluun suunnatun rahoituksen riittämättömyys merkitsee, että sitoumuksessa parantaa naisten lisääntymisterveyttä on epäonnistuttu pahasti.


Lähde: YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2013

Äitiyskuolleisuus, vuonna 1990  ja 2010
(Menehtyneiden naisten määrää suhteessa
100 000 elävänä syntyneeseen lapseen, 15-19 vuotiaat naiset)

 

 

 

 

Lyhyesti

  • Äitiyskuolleisuus on pienentynyt 47 prosenttia maailmanlaajuisesti, eli lähes puolittunut vuodesta 1990, mutta se on silti kaukana tavoitteesta. Lisäksi tavoitetta on vaikea mitata.
  • Äitiykuolleisuus on vähentynyt noin kahdella kolmasosalla Itä-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
  • Koulutettujen hoitajien avustamien synnytysten osuus on noussut 55 prosentista (vuonna 1990) 66 prosenttiin (vuonna 2011). Silti 46 miljoonaa yhteensä 135 miljoonasta elävänä synnytetystä lapsesta synnytettiin kokonaan ilman apua tai ilman riittävää hoitoa vuonna 2011.
  • Vuonna 2011 koulutettu terveydenhuollon työntekijä oli paikalla vain 53 prosenttissa synnytyksistä maaseudulla. Vastaava luku on 84 prosenttia kaupunkialueilla. 
  • Vain puolet raskaana olevista naisista kehittyvillä alueilla saa suositellut vähintään neljä äitiysneuvolakäyntiä.
  • Noin 140 miljoonaa naimisissa tai vakituisessa suhteessa elävää naista haluaisi viivyttää tai estää raskauden, mutta he eivät käytä ehkäisyä.

Lisätietoja ja lähteet: 
YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2013 (englanniksi)
YK:n vuosituhattavoitesivusto: http://www.un.org/millenniumgoals/

1.69 vuotta
jäljellä
vuoteen 2015

1990 2015
Viimeisimmät raportit vuosituhattavoitteista
YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2013

Suuria edistysaskelia ja enemmän saavutettavissa olevia tavoitteita
Maailmassa on nyt 700 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää ihmistä vähemmän kuin vuonna 1990, väestönkasvusta huolimatta. Samaan aikaan puhtaan veden saatavuus on parantunut ja yhtä monet tytöt kuin pojat aloittavat peruskoulun. YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti on vuosittainen arvio maailmanlaajuisesta ja alueellisesta kehityksestä kohti kahdeksaa kansainvälisesti hyväksyttyä tavoitetta.

MDG Gap Task Force Report 2013

Raportissa keskitytään kahdeksanteen vuosituhattavoitteeseen, eli globaalin kumppanuuden luomiseen kehitykselle –  toisin sanoen saavutuksiin kehitysapumäärärahojen, kaupan, velkahelpotusten, sekä lääkkeiden ja teknologian saatavuuden saralla. Edellytyksenä kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle määräaikaan, eli vuoteen 2015 mennessä, on tämän kahdeksannen tavoitteen toteuttaminen.

Näytä lisää raportteja
Osatavoitteet
  1. Vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä
    • Äitiyskuolleisuus. Suurin osa äitiyden aikaisista kuolemista voitaisiin estää.
    • Koulutettujen hoitajien avustamien synnytysten osuus. Riski kuolla synnytykseen on erityisen suuri Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä useimmat naisista synnyttävät ilman koulutetun henkilökunnan apua.
  2. Lisääntymisterveyspalvelujen saatavuus (ja rahoitus)
    • Ehkäisymenetelmien käyttö. Ehkäisymenetelmien käytön laajentuminen on hidastunut ja on vähäsintä köyhimpien ja vaille koulutusta jääneiden naisten keskuudessa.
    • Nuorten synnyttäjien määrä
    • Äitiysneuvolapalvelujen saatavuus (vähintään neljä äitiysneuvolakäyntiä). Vuonna 2011 koulutettu terveydenhuollon työntekijä oli paikalla vain 53 prosenttissa synnytyksistä maaseudulla. Vastaava luku on 84 prosenttia kaupunkialueilla.
    • Perhesuunnittelun tarpeen toteutuminen