6 Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle

Kuinka pitkälle olemme päässeet?

Virallinen kehitysapu (ODA) laski muutamien vuosien ajan ja vuonna 2013 rahoitus kääntyi jälleen nousuun kokonaisrahoituksen ollessa 134,8 miljardia dollaria. Jo pitkään virallista kehitysapua antaneiden DAC-maiden rinnalle on myös tullut uusia avustajia. Vuonna 2012 kaikkein suurin rahoittaja oli Qatar, jonka bruttokansantulosta 1,25 prosenttia oli virallista kehitysapua.

DAC-maista vain neljä maata on ylsi tavoitteeseen käyttää vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysapuun vuonna 2013: Tanska, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Suomen kehitysavun taso oli 0,55 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2013 (lähde: OECD/DAC).

Avun kääntymisestä kasvuun huolimatta, kaikkien köyhimpien maiden avustukset ovat laskeneet. Vuonna 2011 vähiten kehittyneille maille (LDCs) annettu apu jäi keskimäärin 0,10 prosenttiin avunantajamaan bruttokansantulosta, vaikka asetettu tavoite on 0,15 - 0,20 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Kahdenvälinen kehitysapu (eli eri maiden hallitusten välinen kehitysapu) maailman 49 vähiten kehittyneelle maalle väheni 5,6 prosenttia.

Kehittyvien maiden velkataakka on sitä vastoin pienentynyt ja niiden osuus  maailmankaupasta on kasvanut. Myös teknologian ja välttämättömien lääkkeiden saatavuus on parantunut. YK:n mukaan avunantajamaiden on kuitenkin täytettävä lupauksensa kehitysavun lisäämisestä sekä markkinoiden avaamisesta vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi määräaikaan, eli vuoteen 2015 mennessä.

YK:n vuosituhattavoitteisiin keskittyvän työryhmän raportissa: The MDG Gap Task Force Report 2013: “The Global Partnership for Development: The Challenge We Face” keskitytään kahdeksanteen vuosituhattavoitteeseen, eli globaalin kumppanuuden luomiseen kehitykselle.

“Kuva on sekalainen,” YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi. ”Pystymme parempaan. Paras tapa valmistautua vuoden 2015 jälkeiseen aikakauteen on näyttää, että kun kansainvälinen yhteisö sitoutuu globaaliin kumppanuuteen se tarkoittaa sitä. Ja ohjata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan eniten.”

Vahvistaakseen globaalia kumppanuutta – joka koskee YK:n jäsenvaltioita, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, yksityissektoria sekä muita sidosryhmiä – raportti suosittelee muun muassa:

  • veronkierron lopettamista,
  • teollisuusturvallisuuden parantamista,
  • velkakäsittelyn parantamista, sekä
  • rahoitusalan säätelyn ja maailmankaupan kehittämistä.

Raportin mukaan kaikkien osapuolten on myös samaan aikaan elettävä jo tehtyjen lupaustensa mukaan – ja täytettävä vuosituhattavoitteista tehdyt sitoumukset. Toisin sanoen, kahdeksannen tavoitteen toteuttaminen on edellytyksenä kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle määräaikaan, eli vuoteen 2015 mennessä.


Lähde: YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2014

Virallinen kehitysapu (ODA) avunantajamaista, 2000-2013 (miljardia Yhdysvaltain dollaria, nykyhintoina)

 

 

 

 

 

1.36 vuotta
jäljellä
vuoteen 2015

1990 2015
Viimeisimmät raportit vuosituhattavoitteista
The MDG Gap Task Force Report 2013

Raportissa keskitytään kahdeksanteen vuosituhattavoitteeseen, eli globaalin kumppanuuden luomiseen kehitykselle –  toisin sanoen saavutuksiin kehitysapumäärärahojen, kaupan, velkahelpotusten, sekä lääkkeiden ja teknologian saatavuuden saralla. Edellytyksenä kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle määräaikaan, eli vuoteen 2015 mennessä, on tämän kahdeksannen tavoitteen toteuttaminen.

YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2014

Lisää vuosituhattavoitteita voidaan vielä saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä
Vuosituhattavoitteet ovat historian menestyksekkäin köyhyyden vähentämiskampanja: maailmassa on nyt 700 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää ihmistä vähemmän kuin vuonna 1990. YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti on vuosittainen arvio maailmanlaajuisesta ja alueellisesta kehityksestä kohti kahdeksaa kansainvälisesti hyväksyttyä tavoitetta.
Vuoden 2015 loppuun asti kestävän loppukirin aikana on vielä mahdollista saavuttaa lisää tavoitteita, sillä ratkaisut moniin haasteisiin on jo löydetty.

Näytä lisää raportteja
Osatavoitteet
  1. Kehittää edelleen avointa, sääntöperustaista, ennakoitavissa olevaa syrjimätöntä kauppa- ja rahoitusjärjestelmää
    • Kehitysmaat pääsevät entistä paremmin kehittyneiden maiden markkinoille
    • Vähinten kehittyneet maat hyötyvät eniten tullimaksujen hinnanalennuksista, erityisesti koskien maataloustuotteita
  2. Käsitellä vähiten kehittyneiden maiden erityistarpeita
    • Virallisen kehitysavun (ODA) nettomäärä yhteensä ja prosentteina vähiten kehittyneille maille, prosentteina OECD/DAC avunantajamaiden bruttokansantulosta
    • Osuus OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvälisestä kehitysavusta, joka kohdistetaaan sosiaalipalveluihin (peruspalvelut: peruskoulutus, perusterveydenhuolto, ravinto, puhdas vesi ja sanitaatio)
    • OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvälisen sitomattoman kehitysavun osuus
    • Markkinoille pääsy
    • Velanhoitokyky
  3. Käsitellä kehittyvien sisämaavaltioiden ja kehittyvien pienten saarivaltioiden erityistarpeita
    • Vastaanotetun virallisen kehitysavun (ODA) määrä kehittyville sisämaavaltioille osuutena niiden bruttokansantulosta
    • Vastaanotetun virallisen kehitysavun (ODA) määrä kehittyville pienille saarivaltioille osuutena niiden bruttokansantulosta
    • OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvälisen sitomattoman kehitysavun osuus
    • Markkinoille pääsy
    • Velanhoitokyky
  4. Käsitellä kattavasti kehitysmaiden velkaongelmia
    • Niiden maiden määrä, jotka ovat saavuttaneet HIPC-päätöspisteensä ja niiden määrä, jotka ovat saavuttaneet HIPC-loppupisteensä (kumulatiivinen)
    • HIPC -ja MDRI -aloitteiden alla tehdyt velkahelpotukset
    • Osuus maan tavaroiden ja palveluiden viennistä, joka käytetään velanmaksuun (prosenttiosuus vientituloista)
  5. Turvata välttämättömien lääkkeiden saatavuus kehitysmaissa yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa
    • Osuus väestöstä, jolla on saatavilla kohtuuhintaisia välttämättämiä lääkkeitä kestävällä tavalla
  6. Uuden teknologian ja erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa
    • Puhelinlinjojen ja matkapuhelinliittymien määrä 100 asukasta kohden
    • Internetin käyttäjät 100 asukasta kohden