Tavoite 2: Ei nälkää


Kuva: UNICEF

Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta

Nopea talouskasvu ja kasvanut maataloustuotanto ovat lähes puolittaneet aliravittujen määrän viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. 

Monet kehittyvät maat, jotka ovat kärsineet nälänhädästä, pystyvät nyt vastaamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ravitsemustarpeisiin. Keski- ja Itä-Aasia, Latinalainen Amerikka sekä Karibia ovat edistyneet valtavasti äärimmäisen nälän poistamisessa. 

Nämä ovat merkittäviä edistysaskeleita vuosituhattavoitteiden aloittamien päämäärien saavuttamiseksi. Valitettavasti äärimmäinen nälkä ja aliravitsemus ovat edelleen kehityksen esteenä monessa maassa. Vuodesta 2014 lähtien 795 miljoonan ihmisen on yhä arvioitu kärsivän kroonisesta aliravitsemuksesta, mikä on usein suora seuraus ympäristön pilaantumisesta, kuivuudesta ja sen monimuotoisuuden menettämisestä. Yli 90 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on vaarallisen alipainoisia ja Afrikassa joka neljäs näkee yhä nälkää. 

Kestävän kehityksen tavoitteet pyrkivät poistamaan kaikki nälän ja aliravitsemuksen muodot vuoteen 2030 mennessä varmistaen, että kaikilla – erityisesti lapsilla ja kaikista heikoimmassa asemassa olevilla – on mahdollisuus saada riittävästi ravitsevaa ruokaa ympäri vuoden. Tämä edellyttää kestävän maatalouden edistämistä: pienviljelijöiden tuotantotehokkuuden ja elinkeinon parantamista sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia maanomistukseen, teknologian käyttöön sekä markkinoille pääsemiseen. Tämä vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä, jolla varmistetaan investoinnit infrastruktuuriin ja teknologiaan maataloustuotannon tehostamiseksi. 

Yhdessä kaikkien asetettujen tavoitteiden avulla, me pystymme poistamaan nälän vuoteen 2030 mennessä.

 

***

Agenda 2030 -kestävän kehityksen toimintaohjelma muodostuu 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, joista toinen on nälän poistaminen. Ratkaisevassa asemassa tavoitteiden täyttymisessä ja kehityksen mahdollistamisessa on kaikkien maiden yhteistyö. 

***

Toisen tavoitteen alatavoitteet:

2.1 Poistaa vuoteen 2030 mennessä nälkä ja varmistaa, että kaikkim, erityisesti köyhät ja huono-osaiset, mukaan lukien pikkulapset, saavat riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa ympäri vuoden.

2.2 Poistaa vuoteen 2030 mennessä kaikki aliravitsemuksen muodot esimerkiksi saavuttamalla vuoteen 2025 mennessä alle 5-vuotiaiden lasten kasvun hidastumista ja kuihtumista koskevat kansainvälisesti sovitut tavoitteet, sekä vastata murrosikäisten tyttöjen, raskaiden ja imettävien naisten sekä ikääntyneiden ihmisten ravitsemuksellisiin tarpeisiin.

2.3 Tuplata vuoteen 2030 mennessä maatalouden tuottavuus ja pienruoantuottajien, erityisesti naisten, alkuperäiskansojen, perheviljelijöiden, paimentolaisten ja kalastajien, tulot esimerkiksi takaamalla yhtäläinen oikeus maahan, muihin tuotantoresursseihin ja -panoksiin, tietoon, rahoituspalveluihin, markkinoihin ja arvonluontimahdollisuuksiin sekä työllistymiseen maatalouden ulkopuolella.

2.4 Taata vuoteen 2030 mennessä kestävät ruoantuotantojärjestelmät ja toteuttaa sopeutuvia maanviljelykäytäntöjä, jotka lisäävät tuottavuutta ja tuotantoa, auttavat ekosysteemien suojelussa, vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, äärimmäisiin sääoloihin, kuivuuteen, tulviin ja muihin tuhoihin ja parantavat asteittain maaperän laatua.

2.5 Säilyttää vuoteen 2020 mennessä siementen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten sekä niiden sukuisten villien lajien geneettinen monimuotoisuus esimerkiksi järkevästi hallinnoitujen ja hajautettujen kansallisen, alueellisen ja kansainvälisen tason siemen- ja kasvipankkien avulla sekä edistää geeniresurssien ja niihin liittyvien perinnetietojen saantia ja niiden käytöstä aiheutuvien hyötyjen oikeudenmukaista sekä yhtäläistä jakamista kansainvälisesti sovitulla tavalla.

2.a Lisätä muun muassa tehostetun kansainvälisen yhteistyön avulla panostuksia maaseudun infrastruktuuriin, maatalouden tutkimus- ja laajennuspalveluihin, teknologian kehitykseen ja kasvien sekä tuotantoeläinten geenipankkeihin, jotta kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, maatalouden tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa.

2.b Oikaista ja estää kaupan rajoituksia ja vääristymiä maailman maatalousmarkkinoilla esimerkiksi poistamalla samanaikaisesti kaikki maatalouden vientitukien muodot ja vaikutukseltaan vastaavanlaiset vientitoimet Dohan kehityskierroksen mandaatin mukaisesti.

2.c Ottaa käyttöön menetelmiä, joilla voidaan taata elintarvikkeiden raaka-ainemarkkinoiden ja niiden johdannaisten toimivuus ja mahdollistaa ajantasaisten markkinatietojen saanti muun muassa elintarvikevarastoista, jotta elintarvikehintojen voimakasta heilahtelua voitaisiin rajoittaa.

 

 

Työmme

Kuva: UNDP
Nigerissä ilmastotyö ja ruokaturva kulkevat käsi kädessä

Kaksi kolmannesta Nigerin pinta-alasta on aavikkoa, ja maa kärsii toistuvasti armottomasta ruokapulasta, jota ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kuivat kaudet pahentavat entisestään. Abdou Diorilla, maanviljelijällä Soudouren kylästä, ei kaukanaLue lisää 

Kuva: UNDP Armenia
Ennakoiva työ vähentää luonnonkatastrofien riskejä Armeniassa

UNDP on auttanut jo yli 15 vuoden ajan katastrofiriskien vähentämisessä Armeniassa, jossa 80 prosenttiin väestöstä kohdistuu suuri ympäristökatastrofien riski. Hovhannes Arakelyan on todistanut tuhansia tulvia syrjäisessäLue lisää 

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global