Helen Clark: Kuivuus on elämän tai kuoleman asia Afrikan sarvessa

15 heinä 2011

Afrikan sarvea koettelee pahin kuivuus 60 vuoteen. Maailman ruokaohjelman (World Food Programme WFP) uusimpien raporttien mukaan noin 10 miljoonaa ihmistä kärsii kuivuuden seurauksista.  Somaliasta pakenee arviolta 3000 ihmistä päivässä etsimään apua Keniaan ja Etiopiaan. Ihmiset saapuvat hyvin heikossa kunnossa ja on hyvin ahdistavaa kuulla kuolemantapauksista, joita tämä suuri kärsimys aiheuttaa.

Mark Bowden, YK:n Somalian humanitääristen asioiden koordinaattori, oli juuri Mogadishussa ja pakolaisleirillä Dollossa Etiopiassa – molemmat ovat paikkoja jonne kuivuudesta kärsivät pakenevat. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n päällikkö Antonio Guterres on myös käynyt Somalian pakolaisleireillä ja vaatinut nopeasti apua kuivuuden uhreille.

Juuri nyt ylivoimainen huoleni on se, että ihmisiä kuolee kuivuuden vuoksi – varsinkin heitä joiden on jätettävä maansa ja kotinsa kävelläkseen pitkiä matkoja heikossa kunnossa etsiäkseen ruokaa ja vettä. Monet somalit lähtevät maasta vain kuivuuden takia.  Pelkkä selviytyminen on taistelu monille perheille tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa on tuettava enemmän kuivuuden kestävää maataloutta ja pienviljelyä kyseisellä alueella. Kriisejä on odotettavissa lisää ja ne tulevat heikentämään yhteisöjä ja niiden sinnikkyyttä ja vaatimaan veronsa ihmisten elämästä, koska  tämänkaltainen pitkän tähtäimen apu on ollut riittämätöntä aiemmin.

UNDP:llä, yhteistyössä YK-sisarjärjestöjensä kanssa, on käynnissä monta aloitetta, jotka voidaan tuen avulla laajentaa auttamaan useita tuhansia tai kymmeniä tuhansia kymmenien tai satojen sijaan.

Ruokaturva on huomattavilta osin erittäin rajoittunutta Afrikan sarvessa jatkuvan kuivuuden ja maaperän köyhtymisen takia. Lisäksi ilmastonmuutos tulee vain vaikeauttamaan ongelmia ajan mittaan.  YK:n kehitysohjelma UNDP:n helmikuussa  julkaisema raportti osoitti, että ruokaturvan varmistamiseksi tarvitaan enemmän kuin vain maataloustuotantoon liittyviä toimia. Se edellyttää myös parempaa maaseudun infrastruktuuria, mahdollisuuksia saada luottoa, kykyä selviytyä häiriöistä, ja lopettaa aseelliset konfliktit. Laajemman ruokaturvan rakentamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen kehittämisen lähestymistapa keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteillä.