Heba El-Kholy: Demokratian tulevaisuus riippuu nuorten poliittisesta osallistumisesta

15 syys 2012

image

Monissa maissa on viime vuosina koettu ”uusi herääminen” pyrkimyksissä luoda parempaa demokratiaa ja demokraattisempaa hallintoa. Mutta nuorten on saatava todellisia mahdollisuuksia sekä paikka olla merkittävässä roolissa tässä ”heräämisessä”. Lähes 85 prosenttia kaikista maailman nuorista asuu kehitysmaissa – 60 prosenttia heistä Aasiassa. Vuonna 2015 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15-24 vuotiaitten osuuden väestöstä ennustetaan nousevan 200 miljoonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman nuorisoa demokratia ei voi mitenkään edustaa enemmistöä väestöstä.

Demokratiaprosessin laatu asetetaan yhä enenevissä määrin kyseenalaiseksi, mikä on löytänyt ilmaisunsa nuorten poliittisissa kapinoissa yli 80 maassa. Demokratiaa on uudistettava, elvytettävä ja vahvistettava ja sen on oltava jatkuva sosiaalinen ja poliittinen prosessi, joka varmistaa tasavertaisen poliittisen osallistumisen.

”Arabikevät” on keskittynyt tekemään hallinnon instituutioista demokraattisempia ja vastuullisempia. Nuorten protesti ja ihmisten sitkeys pakottivat autoritaarisia hallituksia luopumaan vallastaan.

Demokratiakasvatuksessa – tänään 15. syyskuuta vietettävän kansainvälisen demokratiapäivän vuoden teemassa – on kyse ihmisten kouluttamisesta, aktivoimisesta ja tukemisesta, jotta ihmisarvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta tulisi heidän omia arvojaan.

Nuorten poliittisen osallistumisen luonne tulee muokkaamaan demokratian laatua tulevina vuosina. Toimiva demokratia ei tarvitse ainoastaan tehokkaita toimielimiä täyttämään sen perustehtäviä, vaan se perustuu myös ihmisten tietoisuuteen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Demokratiakasvatuksen tulisi edistää kollektiivista sitoutumista, joka synnyttää jatkuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä; kansalaisyhteiskunnan, joka edellyttää vastuullisuutta ja avoimuutta, joka on hyvin tietoinen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä jolla on vapaus osallistua poliittisiin prosesseihin.

Demokratiakasvatuksessa on kuitenkin kyse myös yleismaailmallisesta koulutukseen pääsyn takaamisesta. Kasvava eriarvoisuus yhteiskunnassa, yhdistettynä monenlaiseen syrjintään, vaikuttaa myös osaltaan mahdollisuuksiin saada koulutusta, mikä puolestaan ylläpitää sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten eriarvoisuuksien noidankehää.

Vaikka poliittinen osallistuminen on monissa kehitysmaissa lisääntynyt,  nuorten poliittinen osallistuminen vaaliuurnilla ja virallisissa poliittisissa prosesseissa on ollut jo pitkään laskussa osassa vakiintuneista demokratioista. Nuorten äänestysprosentti Euroopan parlamenttivaaleissa vuonna 2009 oli  vain 29 prosenttia. Tämä on 14 prosenttiyksikköä alle Euroopan keskiarvon ja 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2004.

Norjan kansan vastaus vuoden 2011 heinäkuun 22. päivän traagisiin tapahtumiin oli innostava ja vaikuttava puolustus demokratiakasvatukselle. Muutamien viikkojen sisällä jäsenhakemuksia alkoi tulvia koko Norjan poliittisten puolueiden kirjolle, erityisesti puolueiden nuoriso-osastoille. Tämä osoittaa, kuinka demokratiakasvatus Norjassa auttoi vahvistamaan demokraattisia arvoja, vaikka – tai ehkä varsinkin jos – nämä arvot olivat koetuksella.

Vuonna 2011 YK:n kehitysohjelma (UNDP) on tukenut demokraattista hallintoa yli 130 maassa ja ohjannut 1,2 miljardin euron edestä resursseja tähän tarkoitukseen. UNDP tukee kolmasosaa kaikista kansanedustuslaitoksista kehitysmaissa ja on mukana vaalijärjestelyissä keskimäärin joka toinen viikko.  

UNDP työskentelee myös naisten valmiuksien ja luottamuksen vahvistamisen hyväksi ja on esimerkiksi auttanut naisia pääsemään johtotehtäviin Itä-Timorissa. Tunisiassa UNDP ja Radio Mosaique FM lanseerasivat tietokonepelin edistämään nuorten mobilisointia ja kannustamaan heitä osallistumaan vaaleihin.

Tervettä demokratiaa vaalitaan poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten prosessien kautta. Mutta tehokas ja kestävä siirtyminen autoritaarisista järjestelmästä osallistavampaan ja oikeudenmukaisempaan järjestelmään vie aikaa. Se vaatii sitoutumista syvemmän ymmärryksen rakentamiseen ja suuremman luottamuksen luomiseen ihmisten ja valtion välille – uuden sosiaalisen sopimuksen.

Demokratiakasvatus rakentaa luottamusta hallintoon. Tämä on välttämätöntä rauhanomaiselle ja kestävälle kehitykselle. Siksi demokratiaa on yhä vahvistettava jatkuvalla koulutuksella, tavallisten ihmisten aktivoinnilla ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisella, jotta demokratia ilmaisisi aidosti kansan tahtoa – perustuen yleismaailmallisiin arvoihin ihmisarvosta, oikeuksista sekä vapaudesta.

Kirjoittaja: UNDP:n Oslon demokratiayksikön johtaja Heba El-Kholy

Lisätietoja: