"Lohigatesta tonnikalagateen?" Puheenaiheena maailman merien tila

11 kesä 2014

imageMaailman merien tilasta keskustelemassa WWF:n Itämeri-ohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen ja vapaa toimittaja Kukka Ranta. Haastattelijana UNDP:n Maiju Mitrunen.


YK.n kehitysohjelma UNDP ja Suomen YK-liitto juhlistivat maailman merien päivää sunnuntaina 8.6. elokuva- ja keskustelutilaisuudessa Helsingissä. Tilaisuudessa Suomen ensiesityksensä saanut UNDP:n ja Discoveryn tuottama ”Inside Out – Saving Our Tuna” -dokumentti kuvasi tonnikalan liikakalastuksen aiheuttamia ongelmia Tyynellä valtamerellä. Kestävän kehityksen teema sitoi dokumentin aiheen Pohjoismaihin. Paneelikekustelussa Kalavale -kirjan kirjoittaja Kukka Ranta ja WWF:n Itämeren ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen pohtivat merien hyvinvointia niin globaalisti kuin paikallisestikin.

Valtamerten ekosysteemien tila, meriin muodostuneet jätepyörteet ja monien kalakantojen huolestuttava lasku ovat erityisen ajankohtaisia kysymyksiä nyt, kun maailman johtajat neuvottelevat vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista.

”On vaikeaa priorisoida tämän tasoluokan ongelmia. Emme voi keskittyä vain ympäristön muutoksiin tai vain liikakalastukseen, vaan meidän on puututtava kaikkiin ongelmiin”, WWF:n Sampsa Vilhunen huomautti.

Liikakalastus puhutti panelisteja ja yleisöä. Esimerkiksi tonnikalaa kalastetaan yli 4,5 miljoonaa tonnia vuosittain. Tonnikalan kalastus on osa 5 miljardin dollarin teollisuutta, joka muodostaa tärkeän elinkeinon Tyynenmeren pienille saarivaltioille. Liikakalastuksen seurauksena vaarassa ovat kuitenkin alueen ekosysteemi, ihmisten elinkeino ja ruokaturva.

Maailmanlaajuisesti arviolta 2,6 miljardin ihmisen riittävä päivittäinen proteiiniin saanti riippuu kalasta. Kukka Rannan mukaan esimerkiksi Senegalissa kala kattaa 70 prosenttia ihmisten eläinproteiinin saannista. ”Länsi-Afrikassa kalaa ei riitä ravinnoksi paikallisille ihmisille, koska suurin osa kalasta menee vientiin Aasiaan ja Eurooppaan", Ranta kertoi.

Asiantuntijat peräänkuuluttavat kansainvälisiä säädöksiä ja valvontamekanismeja

Sekä Rannan että Vilhusen mukaan poliittinen päätöksenteko on merkittävässä asemassa.  On tärkeää, että alueelliset ja globaalit sopimukset antavat viitekehyksen kalastukselle maailmanlaajuisesti.

Sopimuksilla tulisi puuttua konkreettisiin asioihin, jolloin myös väärinkäytöksiin puuttuminen selkiytyisi. ”Päätöksillä pitäisi voida vaikuttaa suoraan esimerkiksi alusten määrään ja pyyntimenetelmiin”, Sampsa Vilhunen totesi. Hänen mukaansa olemassa olevien sopimusten rikkomisesta joutuu vastuuseen harvoin: ”Ei ole tahoa, joka antaisi sanktioita”.

”Useat kalalajit kärsivät maailmanlaajuisesti siitä, että vaikka ne ovat uhanalaisia, niiden kauppaa ei rajoiteta. Tonnikalan katsotaan usein olevan enemmänkin ruokaa kuin villi eläin”, Vilhunen täsmensi. Myös Kukka Ranta piti tilannetta ongelmallisena: ”Tarvitaan poliittisista tahtoa, valvontamekanismeja sekä sanktiot toimeenpanevia järjestelmiä.”

Vaikka järjestelmien ylläpitämisessä kyse on nimenomaan resursseista, on investoiminen merien kestävään käyttöön kuitenkin taloudellisesti kannattavaa. Kalakantojen ja ekosysteemin hyvinvoinnin turvaaminen takaa tuhansille ihmisille ravinnon ja elinkeinon. Ennaltaehkäisevällä työllä säästetään huomattavia summia verrattuna kustannuksiin, joita ekologiset katastrofit aiheuttaisivat.

Jokainen voi vaikuttaa

Panelistit totesivat, että jokainen voi tukea merien hyvinvointia esimerkiksi valitsemalla kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa, tai osallistumalla vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan ja poliittiseen keskusteluun.

Euroopan alueella myytävästä kalasta jopa 70 prosenttia on tuontikalaa. Pitkässä toimitusketjussa kalan alkuperä – ja samalla kestävän tuotannon takaaminen – saattaa hämärtyä. Ihmisillä on kuitenkin oikeus vaatia tietoa tuotteista, joita he käyttävät.

”Ravintolassa kannattaa aina kysyä, mikä on kalan alkuperä. Vaikka itse ei kalaa söisikään, voi ravintoloita näin patistella pohtimaan käyttämiensä raaka-aineiden alkuperää”, Kalavale -kirjan kirjoittaja Kukka Ranta neuvoi. Samoin kaupoissa voi tiedustella alkuperämaata ja sertifiointeja.

Kuluttajille on myös tarjolla erilaisia oppaita valintojen tueksi. Suomen WWF:n julkaisema kalaopas esimerkiksi lajittelee kalat kolmeen lajiin: suosittavat, harkittavat ja vältettävät. ”Kalaoppaan tavoitteena on, että vuonna 2015 Suomessa myytäisiin ainoastaan kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa”, Vilhunen kertoi.

Jokainen voi olla mukana merien hyvinvoinnin tukemisessa myös allekirjoittamalla vetoomuksia, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja osallistumalla poliittiseen keskusteluun myös muilla tavoin esimerkiksi poliittisten puolueiden kautta.

Katso video

Discoveryn tuottama dokumenttielokuva kertoo tonnikalan ylikalastuksen aiheuttamista ongelmista.

Katso traileri
Maailman merien päivä - World Oceans Day
8.6.2014

Lue lisää kansainvälisestä maailman merien päivästä.

Lue lisää