Inhimillisen kehityksen raportti 2015

Työtä inhimillisen kehityksen eteen

14.12.2015


2 miljardia ihmistä on nostettu matalan inhimillisen kehityksen tasolta viimeisen 25 vuoden aikana. Kehityksen jouduttamiseksi katseet on nyt suunnattava työhön, summaa vuoden 2015 Inhimillisen kehityksen raportti.

Addis Abeba, 14. joulukuuta 2015: Nopea teknologian kehitys, voimistuva globalisaatio, ikääntyvät yhteiskunnat sekä ympäristöhaasteet muuttavat nopeasti sekä työn merkitystä että työtapoja. Työn uudet muodot avaavat upeita mahdollisuuksia joillekin, mutta aiheuttavat merkittäviä haasteita toisille. Vuoden 2015 Inhimillisen kehityksen raportti, joka julkaistaan virallisesti Etiopiassa maanantaina 14.12., kehottaa hallituksia toimimaan sen takaamiseksi, ettei kukaan jää jälkeen tässä nopeasti muuttuvassa työmaailmassa.

Raportti, joka on nimeltään ”Työtä inhimillisen kehityksen eteen” (Work for Human Development), kaipaa toimia oikeidenmukaisen ja säällisen työn takaamiseksi kaikille. Hallituksia kannustetaan katsomaan palkkatyötä pidemmälle huomatakseen työn monet muodot, kuten palkattoman hoivatyön, vapaaehtoisuuden ja luovan työn, jotka kaikki ovat tärkeitä inhimilliselle kehitykselle. Raportin mukaan vain ottamalla tämänlaisen laajemman katsontakannan työhön, voidaan työn hyödyt todella valjastaa edistämään kestävää kehitystä.

Helen Clark, UNDP:n pääjohtaja, painottaa tarvetta kestäville työmahdollisuuksille: ”Säälliset työolosuhteet edistävät sekä talouden että ihmiselämän monipuolisuutta ja rikkautta. Kaikkien maiden on vastattava uudenlaisen työn asettamiin haasteisiin ja tartuttava mahdollisuuksiin parantaa elämää ja elinkeinoja.

Parantuneen terveyden ja koulutuksen sekä äärimmäisen köyhyyden vähenemisen myötä 2 miljardia ihmistä on saavuttanut korkeamman inhimillisen kehityksen tason viimeisen 25 vuoden aikana. Näiden saavutusten turvaaminen sekä kehityksen vauhdittaminen vaatii kuitenkin entistä vahvempaa keskittymistä työhön.

830 miljoonan ihmisen lasketaan olevan työssäkäyviä köyhiä, jotka elävät alle kahdella dollarilla päivässä. Yli 200 miljoonaa ihmistä, joista 74 miljoonaa on nuoria, on työttömänä samaan aikaan kun 21 miljoonaa ihmistä tekee pakkotyötä.

Naiset tekevät kolme neljännestä palkattomasta työstä
Raportti esittelee yksityiskohtaisen arvion miesten ja naisten välisestä työnjaosta, ei ainoastaan palkkatyötä koskien. Naiset tekevät 52 prosenttia kaikesta työstä maailmanlaajuisesti, mutta työ jakautuu räikeän epätasa-arvoisesti.

Naisten on epätodennäköisempää saada palkkaa tekemästään työstä ja he tekevätkin kolme neljännestä palkattomasta työstä, kuten kotitaloustöistä ja perheenjäsenten hoivatyöstä. Tätä vastoin miehet tekevät kaksi kolmannesta palkkatyöstä.

Palkkatyössä naiset ansaitsevat maailmanlaajuisesti keskimäärin 24 prosenttia vähemmän kuin miehet, ja ylempien toimihenkilöiden joukosta vain yksi neljästä on nainen.

"Tämän epätasa-arvon vähentämiseksi yhteiskunnat tarvitsevat uudenlaista politiikkaa, joka varmistaa paremman pääsyn terveyspalveluiden pariin. Muutosta tarvitaan myös yhdenvertaisen palkan varmistamiseksi, palkallisen vanhempainvapaan tarjoamiseksi ja naisten asemaa heikentävien sosiaalisten normien purkamiseksi. Tämä mahdollistaisi palkattoman hoivatyön tasaisemman jakautumisen ja antaisi naisille todellisen mahdollisuuden valita, haluavatko he osallistua työmarkkinoille”, sanoo Helen Clark.

Globalisaatio ja digitaalinen vallankumous ovat kaksiteräisiä veitsiä
Globalisaation ja teknologian muutoksen myötä työelämä on entistä kaksijakoisempi. Raportin kirjoittaneen Selim Jahanin mukaan koskaan ei ole ollut parempi aika olla korkeasti koulutettu ja kyvykäs työssään, mutta toisaalta ajat ovat huonot niille, joilla on heikommat valmiudet työmarkkinoille. Tämä syventää työelämän epätasa-arvoa entisestään.

Korkeasti koulutetuilla työntekijöillä ja niillä, joilla on käytettävissään teknologiaa ja pääsy internetiin, on uusia mahdollisuuksia sekä sen suhteen, mitä työtä he voivat tehdä ja miten työtä voidaan tehdä. Maailmassa on tällä hetkellä seitsemän miljardia kännykkäliittymää, 2,3 miljardia ihmistä, joilla on älypuhelin ja 3,2 miljardia ihmistä joilla on pääsy internetiin. Tämän myötä esimerkiksi verkkomainosten, IT-tuen ja muiden palveluiden tarpeen lisääntyminen on luonut uusia työpaikkoja.

Vuonna 2015 81 prosentilla kotitalouksista kehittyneissä maissa on internetyhteys, mutta vain 34 prosentilla kehittyvien maiden ja 7 prosentilla vähiten kehittyneistä maista on yhteys käytössään.

Monen rutiinityön, kuten siivous- ja toimistotyön on ennustettu katoavan tai korvaantuvan tietokoneiden tekemällä työllä, tai ne ovat jo kadonneet. Myös muunlaista epävarmuutta on paljon. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan 61 prosenttia työssäkäyvistä ihmisistä tekee työtä ilman sopimusta ja vain 27 prosenttia maailman väestöstä on kattavan sosiaaliturvan piirissä.

Raportti haastaa valtioita laatimaan kansallisen työelämästrategian, joka ottaa huomioon nämä työelämää nopeasti muovaavat tekijät.

Kestävä työ luo mahdollisuuksia sekä nykyisille että tuleville sukupolville
Raportti painottaa työn avainasemaa vuoden 2016 alussa voimaan astuvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa: ”Tekemämme työn on muututtava, jotta taloutemme ja yhteiskuntamme saavat aikaan muutoksen kohti matalapäästöistä ja ilmaston kannalta kestävää tulevaisuutta. Tämä vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuuden työmarkkinat näyttävät.”

Uusia työpaikkoja tullaan luomaan vihreän kasvun myötä, aiempien töiden muoto tulee muuttumaan ja osa tulee päättymään kokonaan. Ideaalitilanteessa tätä muutosta tuetaan sosiaaliturvan ja yhteiskunnan turvaverkostojen avulla.

Raportin mukaan työmahdollisuudet voivat myös parantua kestävän kehityksen tavoitteiden myötä. Tekstissä arvioidaan esimerkiksi, että tarvitaan noin 45 miljoonaa uutta terveysalan ammattilaista täyttämään uuden kehitysohjelman asettamat terveystavoitteet. Tämä tarkoittaisi terveysalan työntekijöiden määrän kasvua vuoden 2012 34 miljoonasta 79 miljoonaan vuonna 2030.

Uusi toimintasuunnitelma työlle
Vaikka poliittinen vastaus työelämän uusiin haasteisiin vaihtelee maittain, kolme pääkohtaa ovat kriittisen tärkeitä kaikille hallituksille ja yhteiskunnille, jotta ne voivat maksimoida muuttuvan työelämän aiheuttaman hyödyn ja minimoida vaikeudet. Uusien työpaikkojen luomiseksi sekä työntekijöiden hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan toimintasuunnitelma. Siksi raportissa ehdotetaan kolmiportaista toimintamallia:
- Sopimus hallituksen, yhteiskunnan ja yksityisen sektorin välillä, joka varmistaa, että kaikkien yhteiskunnan jäsenten, erityisesti niiden, jotka työskentelevät virallisen sektorin ulkopuolella, tarpeet huomioidaan poliittisessa päätöksenteossa
- Maailmanlaajuinen sopimus valtioiden välillä, joka takaa työntekijöiden oikeudet ja edut globaalisti
- Kaikkia työntekijöitä koskeva säällisen työn toimintaohjelma, joka auttaa edistämään kokoontumis- ja yhdistymisvapautta, tasa-arvoa, turvallisuutta ja arvokkuutta työelämässä

Tausta
Vuosittain julkaistava Inhimillisen kehityksen raportti (Human Development Raport) on toimituksellisesti itsenäinen YK:n kehitysohjelma UNDP:n toimeksi antama kustanne. Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) on julkaistu vuosittain vuodesta 1990 ja ensimmäisestä Inhimillisen kehityksen raportista lähtien, jolloin indeksi haastoi ensimmäistä kertaa puhtaasti taloudelliset, bruttokansantuotteen kaltaiset, mittaukset kansallisesta kehityksestä.