Terrorismi voi pysäyttää kehityksen vuosikymmeniksi - ratkaisu löytyy suvaitsevaisuudesta

30.3.2016

Syrjintä, epätasa-arvo ja marginalisoituminen johtavat radikalisoitumiseen. Väkivaltaisten ääriliikkeiden edessä meidän tulee vaalia moninaisuutta.

Vuosituhannen taitteen jälkeen väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin kuolonuhrien määrä on lähes kymmenkertaistunut – vuoden 2000 3 329 uhrista vuoden 2014 32 685 uhriin. Kansainvälisen huomion kohdistuessa länsimaisissa pääkaupungeissa tehtäviin iskuihin, Arabimaiden, Afrikan ja Aasian väkivaltaisuuksien uhrit jäävät uutisoinnin ulkopuolelle.

Väkivaltaiset ääriliikkeet kylvävät pelkoa ja epävarmuutta ja kasvattavat kovempien turvallisuustoimien käyttöönoton tarvetta niin kehittyvissä kuin kehittyneissäkin valtioissa. Tätä turvallisuusuhkaa, joka on pahentunut odottamattoman maahanmuuttoaallon myötä, käsitellään myös enenevässä määrin poliittisten puolueiden ja niiden johtajien puheissa, joita pidetään kansallisten rajojen suojelemisen nimissä.

Turvallisuuteemme kohdistuviin välittömiin uhkiin ja hyökkäyksiin on kiistatta tarve reagoida tehokkaasti. Sen lisäksi, että väkivaltaiset ääriliikkeet luovat globaalin turvallisuusongelman, vaarantavat ne jo saavutetun kehityksen hauraissa valtioissa ja konflikteista kärsivillä alueilla ja pysäyttävät pahimmassa tapauksessa kehityksen vuosikymmeniksi.

Keskittyminen ääriryhmien muodostumisen perimmäisiin syihin on oleellista, jotta voimme välttää hauraissa elinympäristöissä muodostuvan pakolaiskierteen syntymisen. Niistä 11 valtiosta, joissa väkivaltaisista ääriliikkeistä johtuvien kuolonuhrien määrä oli vuonna 2014 yli 500, kymmenessä maahan tulleiden ja maansisäisten pakolaisten määrä oli korkeinta tasoa maailmassa. Valtioissa, joissa ääriliikkeiden iskut ovat kaikista yleisimpiä (Irak, Nigeria, Afganistan, Pakistan ja Syyria), väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet yli 16 miljoonaa pakolaista ja maansisäistä pakolaista. 

Monikulttuurisuus on arkipäivää

Muuttoliike, internetin käytön globalisoituminen sekä ihmisoikeuksien edistäminen vaikuttavat yhteiskuntiin muuttamalla homogeenisiä yhteisöitä monikulttuurisiksi. 

Jos kulttuurien yhteiselo on tulevaisuutta, meidän tulee keskittää enemmän huomiota aiempaa monimuotoisempien yhteisöjen hallintotapaan ja edistää entistä voimakkaammin erilaisten mielipiteiden, uskontojen ja elämäntapojen hyväksyntää ja kunnioittamista, edellyttäen, että nämä eivät loukkaa kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen periaatteita. Väkivaltaiset ääriliikkeet eivät toimi tämän mallin mukaisesti. Mikä ääriliikkeiden ideologia onkaan, ihannoivat ne valta-asemaa suhteessa toisiin, oli kyseessä sitten uskonto, etninen tausta, kansallisuus, luokka tai vakaumus, ja vastustavat ajatusta avoimesta ja sallivasta yhteiskunnasta.  

Radikalisoitumisen taustatekijöihin tarttumisen lisäksi kehityksen tulee edistää myös suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta monimuotoisuutta kohtaan. Nämä arvot muodostavat pohjan kestävän kehityksen tavoitteille ja Agenda 2030:lle ja peräänkuuluttavat rauhan kulttuuria, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja globaalia kansalaisuutta. 

YK:n poliittinen osasto (DPA) ja YK:n kehitysohjelma (UNDP) tunnustavat tarpeen tälle poliittisen ja kehityksellisen ulottuvuuden yhdistämiselle ja tekevät yhteistyötä konfliktista toipuvilla alueilla. Rauhan ja kehityksen neuvonantajat lähes 40 maassa luovat dialogia konfliktin osapuolten välille, edistävät suvaitsevaisuutta ja auttavat luomaan tehokkaita järjestelmiä vähemmistöjen suojelemiseksi. Kehitystyötä tekevistä on käytännössä tullut rauhanaktivisteja.  

Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat kehyksen tarttua radikalisoitumiseen johtaviin ongelmiin, kuten syrjintään ja syrjäytymiseen, epätasa-arvoon, marginalisoitumiseen, taloudellisten ja poliittisten mahdollisuuksien puutteeseen ja yksittäisten ryhmien negatiiviseen profiloitumiseen tai vieraantumiseen. 

Tavoite 16, joka tähtää hyvään ja luotettavaan hallintoon sekä väkivallan ja korruption vähentämiseen, ennaltaehkäisee väkivaltaisten ääriliikkeiden syntyä ja tukee kestävän rauhan rakentamista. Toteutumista seurataan murhien ja konfliktien uhrien määrää mittaamalla, mikä tuo julki ääriliikkeiden järkyttävimmän vaikutuksen: ihmishenkien menetyksen.

Tavoite 16 pyrkii ehkäisemään nuorten hakeutumista väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan ja tukee uhrien oikeuksien täyttymistä. Tavoitteena on myös muodostaa toimintamalleja tehokkaaseen asekontrolliin. Tavoitteen onnistunut toimeenpano johtaa siihen, että kansalliset ja paikalliset poliittiset toimielimet ovat edustamiensa yhteiskuntien näköisiä osoittaen monimuotoisuutta ja puolustaen tasa-arvoa.

UNDP radikalisaation ennaltaehkäisijänä

UNDP:n työ Tadžikistanissa pyrkii määrittelemään niitä sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka johtavat väkivaltaisten ääriliikkeiden syntyyn ja keskittyy erityisesti syrjäytymiseen ja mahdollisuuksien puutteeseen. Pakistanissa UNDP pyrkii löytämään nuorille mentoreita ikätovereidensa ja viranomaisten joukosta, uskonnolliset johtajat mukaan lukien. Myös maan hallitus saa koulutuksellista ja taloudellista tukea uusien työpaikkojen luomiseksi. Irakissa UNDP tukee viranomaisia Isisiltä takaisin hankituilla alueilla auttamalla sosiaalipalveluiden uudelleen perustamisessa, infrastruktuurin jälleenrakentamisessa sekä työpaikkojen luomisessa kotiinsa palaaville ihmisille. 

Joukko poliitikkoja, ihmisoikeusaktivisteja, tutkijoita sekä kehitystyön asiantuntijoita kokoontui UNDP:n aloitteesta Oslossa 14.-15.3.2016 keskustelemaan siitä, miten väkivaltaisten ääriliikkeiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin voi vaikuttaa sekä miten nuoret saataisiin puhumaan kulttuurisen moninaisuuden ja kunnioituksen puolesta. Vanhat hyvät keinot – työ, koulutus, vapaus, demokraattinen hallinto ja sosiaalinen hyvinvointi – ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan aikaisemmin.

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global