Kestävän kehityksen tavoitteet ovat täällä – mitä seuraavaksi?

1.4.2016

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat täällä – mitä seuraavaksi?

Mitä kestävän kehityksen tavoitteet tarkoittavat maille, joissa perheet pakenevat kodeistaan konfliktin takia, joissa merenpinnan nouseminen uhkaa ihmishenkiä, elinkeinoja ja infrastruktuuria ja joissa talous on tuhoutunut terrorismin vaikutuksien takia? Lukuisat konfliktit ja luonnonkatastrofit ympäri maailmaa asettavat vakavan haasteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiselle.

On sanomattakin selvää, että konfliktit eivät vaikuta pelkästään maissa, jossa ne saavat alkunsa, vaan niiden vaikutukset leviävät myös naapurivaltioihin ja kauemmaksi. Niillä on alueellisia ja maailmanlaajuisia seurauksia, jotka aiheuttavat uusia haasteita monelle valtiolle sekä pohjoisessa että etelässä. 

17 kestävän kehityksen tavoitetta linkittyvät toisiinsa saumattomasti, haastavat meitä ratkomaan ongelmia monesta tulokulmasta sekä tarttumaan niihin kehityksen pullonkauloihin, jotka hidastavat työtä myös muilla osa-alueilla.

Oleellisia kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on:

1.) Vahva kansallinen omistajuus ja johtajuus: Vuosituhattavoitteiden toimeenpanosta kertynyt kokemus on osoittanut, että tärkeimmät kehitystä eteenpäin vievät tekijät ovat vahva johtajuus ja sitoutuminen globaaleihin tavoitteisiin sekä ennakoiva hallintojärjestelmä kansallisella ja paikallisella tasolla, mikä varmistaa globaalin kehitysohjelman näkymisen myös kansallisissa strategioissa, budjeteissa ja toimissa. Meidän täytyy tehdä entistä vahvempaa yhteistyötä vahvistaaksemme suorituskykyä maakohtaisesta tilanteesta riippumatta. 

2.) Asialle omistautuneet sidosryhmät, yhteistyö ja tiedonvaihto: Agenda 2030:n tulee hyödyntää sidosryhmien ja eri sektoreiden aiempaa kokemusta ja ratkaisuja ympäri maailmaa. Nykymaailma tarjoaa käyttöön uusia resursseja ja entistä monipuolisempaa teknologiaa. UNDP tekee yhteistyötä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa globaalin kehityskumppanuuden tukemisessa, jolla pyritään maksimoimaan kehitysyhteistyön vaikuttavuus.

3.) Resurssien aktivointi: The 2015 Addis Ababa Action Accord on Financing for Development –kehitysrahoitussopimus painottaa, että kehitysrahoitus vaatii paljon enemmän kuin perinteistä kehitysapua. Valtioiden tulisi hyödyntää monipuolisesti erilaisia rahoitusvaihtoehtoja – niin julkisia ja yksityisiä kuin kansallisia ja kansainvälisiäkin sekä hyödyntää ympäristöön ja kehitykseen suunnattuja varoja. Suurimpana haasteena tulee olemaan sen varmistaminen, että varat todella saavuttavat niitä eniten tarvitsevat ja että virallista kehitysapua (ODA) hyödynnetään kansallisen rahoituksen kasvamisen käynnistämiseksi. UNDP:n ja OECD:n Verotarkastajat ilman rajoja -aloite avustaa esimerkiksi kehittyvien maiden omia veroviranomaisia verontarkastuksen parantamisessa verotulojen lisäämiseksi. 

4.) Tehokas seuranta ja arviointi: Agenda 2030 haastaa jokaisen maan arvioimaan kehitystä. Luotettavat vastuumekanismit sekä ajankohtainen, eritelty aineisto ovat minimivaatimuksia kehitystavoitteiden edistyksen suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. UNDP ja OECD tekevät tiivistä yhteistyötä tukeakseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Global Partnership for Sustainable Development Data –yhteistyöohjelman tavoitteena on tuottaa entistä avoimempaa, päivitetympää ja käyttökelpoisempaa aineistoa kehityksestä.

Agenda 2030 –toimintaohjelman on hyväksynyt ja allekirjoittanut 193 hallitusta. Yksittäiset hallitukset eivät kuitenkaan voi käytettävissä olevilla resursseillaan  viedä maailmanlaajuista kehitysohjelmaa eteenpäin, vaan johtajuutta tarvitaan monenkeskisen järjestelmän taholta. UNDP, joka on YK:n kehitysryhmän (UNDG) puheenjohtajajärjestö, työskenteleekin sen eteen, että Agenda 2030 –ohjelmaa toteutetaan koordinoidusti ja yhteistyössä. Toimintamalli koostuu kolmesta komponentista: 

-    Agendan 2030:n ottaminen huomioon kaikessa päätöksenteossa kansallisella ja paikallisella tasolla
-    Resurssien kohdentaminen kestävän kehityksen esteiden ja pullonkaulojen poistamiseksi
-    YK:n asiantuntijuuden saatavuuden varmistaminen ja hyödyntäminen tehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla

(MAPS: Mainstreaming, Acceleration and Policy Support)

UNDP, joka on YK:n maailmanlaajuinen kehitysverkosto ja joka koordinoi kaikkien YK:n kehitystoimijoiden työtä maatasolla, on erinomaisessa asemassa tukemaan paikallisten hallintojen toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, edistämään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja tuomaan yhteen niitä toimijoita, jotka ovat oleellisia kestävän kehityksen tavoitteiden onnistumiseksi. UNDP tarjoaa myös tukea kehityksen arvioinnissa ja raportoinnissa kansallisella ja globaalilla tasolla. 

Odotamme innolla läheistä yhteistyötä OECD:n kanssa Agenda 2030:n parissa seuraavan 15 vuoden ajan: analyysien vahvistaminen vakaan päätöksenteon tueksi, globaalin yhteistyön edistäminen, seurannan kannalta välttämättömän tiedonkeruun vallankumouksen tukeminen ja innovatiivisten rahoitusratkaisujen edistäminen edistävät kaikki osaltaan kehitysohjelman toteutumista. Tavoitteena on taata jokaisen ihmisen hyvinvointi ympäri maailmaa ja samalla turvata luonnonvarojen säilyminen tuleville sukupolville.

Helen Clark, YK:n kehitysohjelma UNDP:n pääjohtaja ja Uuden Seelannin entinen pääministeri. Development Post, 29.3.2016.

Artikkeli on julkaistu aiemmin OECD:n sivuilla.

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global