Kuusi syytä kiinnostua (jälleen yhdestä) kansainvälisestä huippukokouksesta

15.4.2016

Alle kahden kuukauden kuluttua maiden johtajat kokoontuvat jälleen uuteen kansainväliseen huippukokoukseen keskustelemaan globaaleista kehityskysymyksistä. Kansainvälisiä huippukokouksia on viime vuosina pidetty urakalla, ja kiinnostus niitä kohtaan voi hyvinkin olla laskussa.

Izumi Nakamitsu (YK:n alemman tason apulaispääsihteeri, UNDP:n apulaispääjohtaja sekä UNDP:n kriisinhallintayksikön johtaja) listasi alun perin The Huffington Postissa julkaistussa artikkelissaan kuusi syytä, joiden takia Istanbulissa toukokuun puolessa välissä pidettävän humanitaarisen avun huippukokous ansaitsee huomiosi.

1. Humanitaarisen avun tarpeen määrä ei ole liioiteltua

Syyt tälle YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kokoon kutsumalle huippukokoukselle eivät ole liioiteltuja. Niin dramaattiselta kuin maailman kriittinen tila ja humanitaarisen avun ällistyttävä kasvu kuulostavatkin, ne ovat myös totta. 

Humanitaarisen avun tarve on tällä hetkellä korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan. Yli 60 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on naisia ja lapsia, on joutunut pakenemaan kodeistaan ja pakolaisuuden keston on arvioitu nousseen keskimäärin jo noin 17 vuoteen.  

Tämän lisäksi nykypäivän konfliktit ja väkivaltaisuudet ovat monimutkaisempia kuin aikaisemmat konfliktit ja näistä aiheutuvien kulujen osuus maailmantaloudesta on noussut jo yli 13 prosenttiin. Tilanteen ailahtelevaisuutta lisäävät ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Kaiken tämän seurauksena humanitaarisen avun tarve on 14 vuodessa kaksitoistakertaistunut 24,5 miljardiin dollariin. Viime vuonna tästä tarpeesta kyettiin kattamaan kuitenkin vain hieman yli puolet.

2. Tilanne on ratkaistavissa

Toisinaan globaalit haasteet vaikuttavat niin monimutkaisilta ja laajoilta, että niiden voi ajatella olevan ylitsepääsemättömiä, mutta tällä kertaa keinot ongelmien ratkaisemiseksi ovat tiedossa ja ne ovat toteutettavissa - kaikki lähtee jäsenvaltioiden poliittisista ratkaisuista. Humanitaarisen avun huippukokous tähtää siihen, että jokaisen maan hallitus sitoutuu toimiin konfliktien lopettamiseksi. 

Sen sijaan, että maat lisäisivät humanitaarisen avun määrää, niiden tulisi pyrkiä vähentämään avun tarvetta. Sen sijaan, että pyrittäisiin hallitsemaan konflikteja ja luonnonkatastrofeja, tulisi keskittyä niiden ennaltaehkäisemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että humanitaaristen avustusjärjestöjen, kehitystyöjärjestöjen ja rauhanturvaajien tulisi löytää ennemmin uusia yhteistyötapoja kuin keskittyä kilpailemaan rahoituksesta tai työskennellä eristyksissä toisistaan. Lisäksi lahjoittajien tulisi keskittää entistä joustavampaa ja jatkuvampaa rahoitusta konflikteja ennaltaehkäisevään työhön.

3. Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudenmukainen ja inhimillinen kohteleminen on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin

Brysselin järkyttäviä terrori-iskuja on yritetty virheellisesti valjastaa esimerkiksi siitä, että pakolaisten kunniallinen kohteleminen johtaa terrorismiin.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on asettanut humanitaarisen avun huippukokouksen tavoitteeksi ennen kaikkea palauttaa inhimillisyys takaisin globaalin päätöksenteon ytimeen. Pääsihteerin mukaan vastuu tästä ei ole ainoastaan strateginen välttämättömyys, vaan myös moraalinen pakko. Pääsihteeri on varoittanut, että todistamme parhaillamme 150-vuotiaan kansainvälisen humanitaarisen lain rapautumista ja peräänkuuluttaa ehdotonta siviilien suojelemisen tavoittelemista.

4. Kaikkien yhteiset varat

Kaikki maat eivät ole ottaneet vastaan miljoonia pakolaisia, mutta erittäin laaja valtioiden joukko rahoittaa YK:n järjestöjä, kansalaisjärjestöjä tai niitä paikallisia hallituksia, jotka työskentelevät kriisien keskellä tai organisoivat kehityshankkeita. On siis myös veronmaksajan edun mukaista keskustella, miten varoja käytetään humanitaarisessa työssä mahdollisimman tehokkaasti.

Jokainen uusi konflikti tai luonnonkatastrofi voi tuhota saavutukset täysin tai pysäyttää alkaneen kehityksen, jota on tuettu osittain kansallisilla verotuloilla. Jokainen pitkittynyt konflikti tai uudet siirtolaisaallot tuovat lisäkustannuksia, joilla rahoitetaan muun muassa majoitusta, ravintoa, vettä sekä jätehuoltoa. Hallitsemattomasti kasvavien maailmanlaajuisten kulujen maksamisen sijaan hallitusten tulisi sijoittaa varansa humanitaarisen avun tarvetta ehkäiseviin toimiin. 

5. Humanitaarisen avun lisääntynyt tarve ei ole ainoa globaali haaste

Koska taloudelliset resurssit ovat rajalliset, varojen käyttökohteet tulee harkita tarkkaan. Jos kriisiin reagoidaan vasta sen alkamisen jälkeen, humanitaarisen avun tarve on jo ehtinyt kasvaa holtittomiin mittasuhteisiin, mistä johtuen kaikkia kuluja ei kyetä kattamaan. Jos humanitaarisiin haasteisiin reagoitaisiin tarpeeksi ajoissa, säästettyjä kuluja ja resursseja voitaisiin ohjata myös muihin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. 

6. Humanitaarisen avun huippukokous on vahvasti yhteydessä Agenda 2030:en, joka on käytännössä katsoen tämän planeetan tulevaisuudensuunnitelma

Maiden johtajat hyväksyivät vuoden 2015 syyskuussa 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka jatkavat siitä, mihin vuosituhattavoitteet jäivät. Uudet tavoitteet velvoittavat jokaisen maan työskentelemään köyhyyden poistamiseksi, tasa-arvon puolustamiseksi sekä ilmastonmuutoksen estämiseksi varmistaen samaan aikaan, että ketään ei jätetä. 

Jos konfliktit ja katastrofit jatkavat jo saavutetun kehityksen heikentämistä, kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla ikinä saavuttamaan. Varasuunnitelmaa tällaisen tilanteen varalle ei ole.

“Joten jos olet huolissasi kanssaihmisistäsi, verorahoistasi, tai muista globaaleista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta, sinulla on syy kiinnostua kansainvälisestä humanitaarisen avun huippukokouksesta”, summaa Izumi Nakamitsu.


 

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global