Tarinoita kentältä: Tasa-arvon edistämistä Nepalissa

22.8.2016

Kuva: UNDP Nepal

Kathmandu, Nepal - Olen 39-vuotias ja alun perin Joensuusta kotoisin. Koulutukseltani olen sosiaaliantropologi. Opiskelin Helsingin yliopistossa, jossa sivuaineenani oli kehitysmaatutkimus. Työskentelen YK-vapaaehtoisena tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden asiantuntijana Nepalissa YK:n kehitysohjelma UNDP:ssa. Hain paikkaa, koska se sopi hyvin aikaisempaan työkokemukseeni sosiaalisen osallisuuden edistämisestä, jota olen saanut maahanmuuttotyön kautta. Osittain hakemiseen vaikutti myös se, että Nepal oli minulle ennestään tuttu maa. Ensimmäisen kerran olin Nepalissa vuonna 2003 Etelän vapaaehtoistyöohjelman kautta ja myöhemmin olen ollut maassa muun muassa pro-graduni aineistokeruun takia. 

UNDP:n mandaattiin kuuluu köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, demokraattinen hallinto, oikeusvaltiokehityksen edistäminen, kriisien ehkäisy ja niistä toipuminen, ympäristö-, energia-, ja ilmastokysymykset sekä luonnontuhojen riskien vähentäminen ja niihin valmistautuminen. Näillä temaattisilla sektoreilla on Nepalissa tällä hetkellä käynnissä yli 20 projektia. Työhöni kuuluu sukupuolten välisen tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden valtavirtaistaminen näissä projekteissa.

Tasa-arvon edistäminen

Valtavirtaistaminen tarkoittaa sukupuolivaikutusten arviointia, sukupuolitietoista budjetointia sekä tasa-arvoanalyysia projektien suunnittelussa, toteutusvaiheessa ja arvioinnissa. Käytännössä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen edellyttää myös sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen ja tilastojen keräämistä sekä kokonaisvaltaista henkilöstön ja johdon osaamisen vahvistamista. Sosiaalinen osallistaminen puolestaan pyrkii parantamaan identiteettinsä perusteella heikommassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tämä on tärkeää Nepalin kaltaisessa maassa, jossa sosiaalinen identiteetti – etninen ryhmä, kasti, sukupuoli, uskonto ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat edelleen vahvasti ihmisten elämään. Tuen edellä mainituissa tehtävissä vaihtelevasti eri projekteja, suunnittelen maatoimiston kampanjoita ja osallistun YK:n maatiimin tasa-arvotyöryhmään, joka pyrkii yhtenäistämään eri järjestöjen tekemää tasa-arvotyötä. 

Aloitin työt huhtikuussa 2015, kaksi viikkoa ennen Gorkhan 7,8 MM maanjäristystä. Sitä seurannut aika oli hyvin haastavaa, mutta samalla arvokas kokemus siitä, kuinka kansainvälinen humanitaarinen järjestelmä toimii. Humanitaarisen avun vaiheen aikana UNDP:n vastuualueeseen kuuluu varhainen toipuminen – Nepalin maanjäristyksen tapauksessa tähän kuului mm. raunioiden raivaus sekä paikallisen hallinnon, palveluiden ja elinkeinojen elvyttäminen. Toimin varhaisen toipumisen klusterissa tasa-arvoyhteyshenkilönä. Viime vuodenvaihteessa maassa siirryttiin jälleenrakentamisen vaiheeseen. Valitettavasti niillä alueilla, joita maanjäristys koetteli pahiten, suuri osa ihmisistä asuu edelleen pressuilla ja pellillä suojatussa tilapäisessä majoituksessa. Viime vuonna väestöä koetteli myös Nepalin ja Intian välinen, puoli vuotta kestänyt rajasulku. Tämä aiheutti maalle suuremmat taloudelliset tappiot kuin maanjäristys.

Monipuolinen Nepal

Työympäristönä Nepal on hyvin monipuolinen: maa on kulttuuriltaan huimaavan rikas ja luonto vaihtelee Himalajan vuoristosta viidakoihin. Vuosien mittaan Nepalissa vierailleena olen päässyt todistamaan muuttuvaa yhteiskuntaa; 10-vuotista sisällissotaa, rauhansopimuksen allekirjoittamista ja demokraattisen valtion syntymistä, sekä viime vuonna uuden perustuslain hyväksymistä. Nepalin valtio on hyväksynyt useita kansainvälisiä, esim. tasa-arvoa edistäviä sopimuksia ja kehittänyt toimintaperiaatteita- ja suunnitelmia. Ongelmana on näiden suunnitelmien käytännön toteutus. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että hallitus virkamiehineen on vaihtunut reilun puolen vuoden välein. 

Maan elintaso on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana esimerkiksi nepalilaisten siirtotyöläisten kotimaahan lähettämien varojen ansiosta. Infrastruktuuri on parantunut, vaikkakin hitaasti. Yhä useammat nuoret opiskelevat ulkomailla, tuoden palatessaan mukanaan liberaalempia arvoja mutta myos kriittisiä näkemyksiä. Sekä maanjäristys että rajasulku paljastivat Nepalin riippuvuuden naapurimaistaan Intiasta ja Kiinasta. Näiden maiden tulevien vuosien suunnitelmat ja yhteistyömahdollisuudet vaikuttavat vahvasti myös Nepalin kehitykseen. 

YK-vapaaehtoisuus on tärkeä väylä päästä työskentelemään kansainvälisessä järjestössä. Työssä odotetaan ammattitaitoa ja vastuuta kuten muissakin tehtavissä. Vapaaehtoisuuden henki ja periaatteet on kuitenkin tiedostettava.

***

Nepal on hauras valtio, joka kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Se on yksi Aasian köyhimmistä maista. Nepalissa asuu 26,6 miljoonaa ihmistä yli 120 eri etnisestä ryhmästä. Noin 83 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla, mutta kaupungistuminen on viimeisten 10 vuoden aikana ollut nopeaa.

Suomi on osallistunut YK:n kehitysohjelma UNDP:n kautta Nepalin oikeusvaltion vahvistamiseen ja oikeuden saatavuuden edistämiseen. Laillisten oikeuspalveluiden tarjoamisella syrjäytyneille ryhmille on haluttu taata tasa-arvoiset oikeudelliset palvelut kaikille. Tavoitteena on ollut kehittää sosiaalisen oikeusavun palveluita, joiden kautta erityisesti seksuaalirikosten ja kastiin perustuvan syrjinnän uhreille on tarjottu mahdollisuus turvakotiin, lastensuojeluun ja neuvontaan. UNDP:n projektin kokonaisbudjetti vuosille 2013-2017 on noin 21,2 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on vuosina 2014-2017 noin 5,1 miljoonaa euroa. 

 

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global