Hätäapu on tarpeen, mutta ratkaisee vain osan ongelmista

24.2.2017

Kuva: UN Photo/OCHA/David Ohana


Epävakaa tilanne Sahelin alueella ja erityisesti Nigeriassa ja Tsad-järven rannoilla Kamerunissa, Nigerissä ja Tsadissa on jäänyt vähäiselle huomiolle ja nyt kehittymässä täysimittaiseksi ”humanitaariseksi myrskyksi”. Laajalle maantieteelliselle alueelle levittäytynyt kriisi voi vaikuttaa turvallisuuteen, talouteen, ympäristöön ja koko yhteiskuntajärjestykseen.

Masentavista luvuista ei ole pulaa: Boko Haramin hyökkäykset ovat jo vaatineet yli 35 000 ihmisen hengen ja 1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Koillis-Nigeriassa. Alueen talous on kärsinyt kovia iskuja, ja 86 % kotitalouksista menot ylittävät tulot. 7,7 miljoonan ihmisen ruokaturva on vaarantunut. Heistä 4,4 miljoonaa asuu Nigeriassa.

Epätoivoinen avuntarve
Yli 10,7 miljoonaa ihmistä on kiireellisessä humanitaarisen avun tarpeessa, ja 65 000 ihmisen arvioidaan kärsivän lähes nälänhädästä. Luku voi arvioiden mukaan nousta 120 000:een vuoden puoliväliin mennessä.

Kamerunissa 200 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja lähes 3 miljoonan ihmisen odotetaan tarvitsevan humanitaarista apua tänä vuonna.

Tämän lisäksi Tsad-järvi kutistuu hiljalleen. Ympäristökatastrofin takana ovat sekä ilmastonmuutos että maataloudesta johtuva korkea vedenkulutus. Järven kutistuminen aiheuttaa ekosysteemien heikentymistä, vedenpuutetta, huonoja satoja, kotieläinten kuolemia, vaikeuksia kalastukselle, maan suolaantumista ja köyhyyttä.

UNDP yhdessä muiden YK-toimijoiden ja humanitaarisen avun järjestöjen kanssa tekee työtä kriisin eturintamassa. Yhteistyö ja koordinaatio ovat parantuneet eri toimijoiden välillä ja ne ovat yhdessä tarjonneet tukea Nigerian koillisosan hallinnolle ja asukkaille, erityisesti kriisin keskuksessa Maidugurin kylässä Bornossa.

Tsad-järveä ympäröivät valtiot ovat yhdessä perustaneet Boko Haramin vastaisen kansainvälinen ryhmän (Multinational Joint Task Force, MNJTF). Ryhmä on onnistunut merkittävästi heikentämään Boko Haramia, joka kaikesta huolimatta on jatkanut hyökkäyksiään.

Humanitaarinen apu ei riitä
24. helmikuuta Norja, Saksa ja Nigeria emännöivät kansainvälisen rahoituskonferenssin Nigerialle ja Tsad-järveä ympäröivälle alueelle. Kyynikot saattavat olla sitä mieltä, että Oslossa pidettävä hätäapukonferenssi on vain yksi humanitaarinen konferenssi muiden joukossa. Johtoajatuksena on kuitenkin, että perinteinen hätäavun ohjaaminen alueelle ei toimi ja toimintatapa halutaan haastaa.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka huomioi pitkän aikavälin kehitystarpeen ja joka vahvistaa paikallisyhteisöiden toimintakykyä yhdistettynä perinteiseen avustustyöhön, on paras tapa käsitellä meneillään olevaa kriisiä. Kaikessa työssä täytyy ottaa huomioon maakohtaiset erityistarpeet.

Tsad-järven ympäristön kriisit osoittavat, mitä vaikutuksia vuosia jatkuneella kehitysmahdollisuuksien heikolla hyödyntämisellä voi pahimmillaan olla. Juuri tästä syystä emme voi rajoittaa alueen vaikeuksiin vastaamista ainoastaan humanitaariseen apuun.

Samaan tapaan, jos keskitymme ainoastaan kriisin turvallisuusulottuvuuteen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaiseen työhön, on vaarana, että unohdamme suuremman kuvan ja jätämme alueen ongelmien perimmäiset syyt huomiotta. Kasvava huoli on, että lahjoittajamaat keskittyvät liiaksi asioiden nykytilaan ja liian vähän kestäviin ja pitkällä aikavälillä vaikuttaviin ratkaisuihin. Tätä sietää ajatella ajan kanssa.

Yhteistyö on välttämätöntä, sillä mikään yksittäinen organisaatio eikykene ratkaisemaan ongelmavyyhtiä yksinään. Eri toimijoiden erityisosaaminen poliittisessa vaikuttamisessa, varhaisen vaiheen toipumisessa, sosioekonomisessa kehityksessä ja ekosysteemien suojelussa tulee tarpeeseen. UNDP tukee vahvasti ajatusta humanitaarisen avun ja kehitystyön välisten linkkien vahvistamisesta ja on valmiina työskentelemään yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa tämän vision toteuttamiseksi.

Abdoulaye Mar Dieye, YK:n kehitysohjelma UNDP:n apulaispääjohtaja ja Afrikan aluetoimiston johtaja