Tie kohti ääriliikkeitä on kivetty köyhyydellä ja syrjäytymisellä

11.9.2017

Diriye, entinen väkivaltaisen ääriryhmittymän jäsen. Kuva: Ahmed Farah

Satoihin haastatteluihin perustuva tutkimus on ensimmäinen tässä laajuudessa tehty selvitys väkivaltaisten ääriliikkeiden taustalla vaikuttavista tekijöistä Afrikassa.

UNDP:n arvion mukaan vuosina 2011–2016 noin 33 000 ihmistä Afrikassa on kuollut väkivaltaisten ääriliikkeiden iskuissa. Boko Haramin iskut ovat johtaneet vähintään 17 000 ihmisen kuolemaan ja saaneet arviolta 2,8 miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan Tšadin järven alueella.

Köyhyys ja syrjäytyminen yhdistettynä heikkoon ja epäluotettavaan yhteiskuntajärjestelmään ovat ensisijaiset syyt, jotka ajavat nuoria afrikkalaisia mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Tämä selviää YK:n kehitysohjelma UNDP:n juuri julkaistusta kattavasta tutkimuksesta.

Tutkimus perustuu 495 haastatteluun ihmisten kanssa, jotka ovat vapaaehtoisina liittyneet Al-Shabaabiin, Boko Haramiin ja vastaaviin ryhmittymiin. Tulokset osoittavat, että usein valtion harjoittama väkivalta tai vallan väärinkäyttö lopulta laukaisevat päätöksen liittyä ääriliikkeeseen.

Journey to Extremism in Africa: Drivers, Incentives and the Tipping Point for Recruitment (2017) esittelee kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset vakiintuneimpien ääriliikkeiden rekrytointiprosesseista.

Tulokset piirtävät kuvan turhautuneista yksilöistä, joiden elämää määrittää syrjäytyminen ja ulkopuolisuus lapsuudesta lähtien. Haastatteluun vastanneita yhdistävät heikko taloudellisen tilanne ja rajalliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon sekä heikko usko valtion kykyyn taata hyvinvointipalveluita tai edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Yksilöt, jotka ilmaisevat todistaneensa tai kokeneensa vallan väärinkäyttöä valtion puolesta ovat tutkimuksen mukaan todennäköisemmässä vaarassa ajautua mukaan ääriliikkeen toimintaan.

Suurimmalla osalla Saharan eteläpuolisen Afrikan nuorista ei ole yhteyksiä ääriliikkeiden toimintaan. Tutkimus esittelee olosuhteita ja tekijöitä, jotka todennäköisesti edesauttavat yksilöt lähentymistä ääriliikkeiden kanssa.

Tulevaisuudennäkymillä on väliä
Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin perheoloista, lapsuudesta ja koulutuksesta, uskonnollisista näkemyksistä, taloudesta, valtiosta ja kansalaisvaikuttamisesta sekä lopullisesta päätöksestä, joka johti ääriliikkeeseen rekrytoitumiseen.

Vastauksista käy ilmi että:
- Suurin osa ääriliikkeiden toimintaan liittyneistä tulee syrjäisiltä seuduilta, ja heidän vanhempansa ovat olleet paljon poissa vastaajien lapsuuden aikana.
- Suurin osa ääriliikkeiden toimintaan liittyneistä ilmaisee turhautuneisuutta taloudelliseen tilanteeseensa. Ääriliikkeen toimintaan liittyessään heillä oli akuutti työllistymisen tarve. Myös tyytymättömyys hallintoon on hyvin yleistä: 83 % vastanneista kokee, että hallitus ajaa vain harvojen etua ja 75 % vastanneista ei luota poliitikkoihin tai valtion turvallisuusjärjestelmään.
- Afrikassa ääriliikkeisiin rekrytointi tapahtuu ennen kaikkea kasvotusten, toisin kuin muualla maailmassa, jossa ääriliikkeisiin liitytään internetin välityksellä.

Valtiohallinnon toiminta taitekohtana
Yksi tutkimuksen silmiinpistävimmistä huomioista liittyy valtiohallintoon. 71 % haastatelluista ilmoittaa, että hallituksen toiminta oli tavalla tai toisella ratkaiseva tekijä päätöksessä liittyä väkivaltaiseen ääriliikkeeseen. Useimmiten esiin noussut epäkohta hallituksen toiminnassa oli haastateltavan ystävän tai perheenjäsenen kuolema tai vangitseminen.

Koulutus vastavoimana
Julkaisu valaisee myös uskonnon vivahteikasta roolia ääritoimminassa. Tutkimusta varten kerätty tieto osoittaa, että henkilö, joka liittyy väkivaltaiseen ääriliikkeeseen on usein matalasti koulutettu ja hänellä on, vastoin yleistä narratiivia, keskivertoa heikompi ymmärrys uskonnollisten tekstien sisällöstä.

Vaikka yli puolet haastatteluihin osallistuneista vastaa uskonnon edesauttaneet päätöksessä liittyä ääriliikkeeseen, heistä 57 % arvioi, että heidän ymmärryksensä uskonnollisista teksteistä on puutteellinen tai matala, tai kertoo ettei ole lukenut uskonnollisia tekstejä lainkaan.

Tutkimus osoittaa, että uskonnollinen oppineisuus vähentää merkittävästi todennäköisyyttä liittyä ääriliikkeeseen. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli.

Ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja paikallinen panostus
Tutkimuksen pohjalta hallituksia kehotetaan panostamaan ennen kaikkea oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Keskeisin suositus on satsata paikallisiin toimenpiteisiin, jotka tukevat yhteenkuuluvuudentunnetta ja vahvistaa paikallisten johtajien näkyvyyttä ja ääntä, kun he puolustavat suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tutkimuksessa painotetaan, että näitä aloitteita täytyy edistää varovaisesti paikallistasolla sellaisten ihmisten toimesta, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat.

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global