Toimittajien turvassa pitäminen hyödyntää kokonaisia yhteiskuntia

2.11.2018

Kirjoittaneet Sarah Lister, Director, UNDP’s Oslo Governance Centre, ja Emanuele Sapienza, Policy Specialist, Bureau for Policy and Programme Support, UNDP.

Toimittajien turvallisuus on ollut näkyvästi läsnä kansainvälisissä uutisissa viime aikoina. Vaikka viime aikojen tapaukset ovat nousseetkin otsikoihin, jää vuosittain monta tapausta raportoimatta, sekä ongelman laajuus ymmärtämättä. Tänään, viettäessämme kansainvälistä päivää toimittajiin kohdistuneiden rikosten rankaisemattomuuden lopettamiseksi, on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan asiaan liittyviä tosiasioita.

UNESCO:n raportin mukaan vuosien 2006-2017 aikana jopa 1 010 toimittajaa surmattiin. Tämän vuoden lokakuun 9. päivään mennessä yhteensä 80 toimittajaa ja mediatyöntekijää kohtasi kuoleman työnsä vuoksi. Toimittajia kuolee keskimäärin joka viiden päivän välein ympäri maailman. Monet nykypäivän modernissa mediaekosysteemissä toimivat ihmiset - kuten kansalaistoimittajat ja bloggaajat – kokevat yhä lisääntyvää häirintää, osittain johtuen kansallisen lainsäädännön epäselvyydestä. Naistoimittajat ja media-alalla töissä olevat naiset ovat myös altistuneet väkivallalle entistä useammin; naistoimittajien kuolintapaukset ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2010.  Kaikesta huolimatta toimittajien rikoksista syyllistyneiden oikeudellinen rankaisemattomuus on edelleen normi, sillä huikeat 90 prosenttia tapauksista jäävät ratkaisematta.[1] 

Toimittajiin kohdistuu rikoksia useista eri syistä ja monien ihmisryhmien toimesta. Jotkut toimittajat tutkivat korruptiota ja vallan väärinkäyttöä. Jotkut ilmaisevat sellaisia poliittisia tai yhteiskunnallisia näkemyksiä joita toiset haluavat hiljentää. Jotkut yksinkertaisesti ovat rauhan ääni sodan aikana. Riippumatta motiivista, toimittajien systemaattinen kohdistaminen on kuitenkin osoitus siitä, kuinka tärkeää - itse asiassa, elintärkeää - heidän työnsä on.

Toimittajien pelottelu, häiritseminen ja tappaminen edustavat epäilemättä äärimmäisiä sensuurin muotoja ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artiklan rikkomista. Artiklaan sisältyy muun muassa ”oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta”. Toimittajiin kohdistuneet iskut heikentävät osaltaan myös rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien edellytyksiä. Tästä syystä Agenda 2030:n kestävän kehityksen 16. tavoitteeseen sisältyy indikaattori, joka seuraa toimittajien ja media-alan työntekijöiden tappamisia, kidnappauksia, mielivaltaista pidätyksiä ja kidutuksia.  

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on useasti ilmaissut, kuinka erityisesti hallitukset ovat tärkeässä asemassa varmistaakseen vastuullisuutta toimittajien vastaisissa rikoksissa, ja YK on sitoutunut kattavaan journalistien turvallisuutta ja heihin kohdistuvien rikosten rankaisemista koskevaan toimintasuunnitelmaan.

YK:n kehitysohjelma (UNDP) tekee työtä vapaan ja riippumattoman median lujittamiseksi myös sellaisissa paikoissa, joissa tiedotusvälineet ja toimittajat kohtaavat kaikenlaisia paineita ja uhkia. UNDP on toteuttanut viime vuosina esimerksiksi yli 100 toimenpidettä 60 eri maassa tehostaakseen median roolia rauhan ja kehiksen edistämiseksi. UNDP:n työ on keskittynyt monipuolisuuteen; Libanonissa organisaatio on mahdollistanut “Journalists' Pact for Strengthening Peace”-suunnitelman toteutumista, Georgiassa UNDP on edistänyt monipuolista mediakattavuutta vaalien aikana, Keniassa UNDP tukee oivaltavaa raportointia kaivannaisteollisuudesta ja Moldovassa UNDP on kouluttanut toimittajia avoimen tiedon hyödyntämisen edistämiseksi. 

Vapaa ja itsenäinen media on elintärkeää demokraattisen ja tietoisen yhteiskunnan toteutumiseksi. Se voi tukea vastuullista ja monimuotoista hallintoa, se voi tarjota tilaa terveelle julkiselle keskustelulle ja vuoropuhelulle sekä sopivissa olosuhteissa myös osallistua väkivaltaisten konfliktien vähentämiseksi.

Viime vuosien teknologinen kehitys ja digitalisaatio, mukaan lukien sosiaalisen median nousu ja mediamarkkinoiden vapauttaminen, on johtanut räjähdysmäiseen muutokseen, jolla on syviä vaikutuksia ihmisten tietoisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kasvava yleisen mielipiteen manipulointi vääristää poliittista vaikutusta tavoilla, jotka ovat ristiriidassa yleisen edun kanssa. Jakaantumiset yhteiskunnassa ovat todennäköisesti hyödynnettävissä entistä paremmin poliittisen hyödyn ajamiseksi, ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden näkymät eivät ole lupaavia, kun julkiset tilat muuttuvat entistä hajanaisemmiksi ja vaikuttavat vuorostaan yhteiskuntaryhmien välisiin eroihin.

Nämä suuntaukset ovat erittäin huolestuttavia, ja ne on kohdattava kiireellisesti. Mutta miten voimme suojella julkisen keskustelun laatua ja varmistaa yhteiskunnan laajemmat hyödyt, jos emme puolusta riippumattomia tiedotusvälineitä ja julkisen palvelun journalismia?

Toimittajia ja media-alan työntekijöitä on suojeltava uhilta, väkivallalta, mielivaltaisilta pidätyksiltä ja kuolemalta. Ja ne, jotka syyllistyvät näihin rikoksiin, on pystyttävä tuomaan oikeuden eteen. Meidän on varmistettava, että jokainen yhteiskunnan jäsen voi jakaa tietoa ja ajatuksia vapaasti, seurauksia pelkäämättä. Sananvapauden suojeleminen vahvistaa yhteiskunnan monimuotoisuutta ja demokraattisen yhteiskunnan ylläpitämistä, hyödyttäen lopulta kokonaisia yhteiskuntia.

Alkuperäinen julkaisu: www.ipsnews.net/2018/11/keeping-journalists-safe-benefits-whole-societies/

 


[1]  Lähde: UNESCO, 2018 DG Report on the Safety of Journalists and the Danger of Impunity ja UNESCO kotisivut

 

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global