Demokratian vahvistaminen

12.11.2018

Kirjoittanut Abdoulaye Mar Dieye

Ennaltaehkäisevä työ on tehokkaampaa kuin jälkeenpäin tehty hoito. Tämä on erityisen totta konfliktien kohdalla. Väkivaltainen konflikti aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä ja tuhoa, myös hidastusta koko kyseisen yhteiskunnan kehitykseen ja kasvuun. Joidenkin arvioiden mukaan maa, joka kärsii neljän vuoden ajan sisällissodasta, menettää lähes 20 prosenttia BKT:sta asukasta kohden. Syyria on vuoteen 2016 mennessä menettänyt konfliktin takia 19-36 prosenttia tuotantokapasiteetistaan, ja sen talous tuottaa vuosittain 20-38 miljardia dollaria vähemmän arvossa.

Lisäksi, konfliktien sivuvaikutukset eivät tunne valtioiden rajoja, vaan vaikuttavat myös globaalitalouteen. On esimerkiksi arvioitu, että Somalian konflikti sekä merirosvojen hyökkäykset Adeninlahdella ja Intian valtamerellä ovat nostaneet kuljetuskuluja noin kymmenellä prosentilla. Koska konfliktit vaikuttavat usein epäsuorasti nimenomaan alhaisen tulotason ja keskitulotason maihin, haastaa see myös maiden kehitystä - kun konflikti alkaa, kehitys joko hidastuu tai päättyy kokonaan. Konfliktien päättyminen ei tarkoittaisi ainoastaan sitä, että ihmiskunnan kärsiminen päättyisi– mikä on jo arvokas tavoite itsessään- vaan se johtaisi myös merkittäviin taloudellisiin hyötyihin.  

Toisaalta, konfliktien ehkäiseminen suurentaisi näitä etuja mittaamattomasti. Konfliktin päättymisen jälkeen maat voivat tarvita vuosia, tai jopa vuosikymmeniä, elpymiseen. Maat eivät joudu jälleenrakentamaan ainoastaan hajonneita yhteiskuntia ja infrastruktuuria, vaan ne joutuvat myös jälleenluomaan luottamusta taloudellisiin järjestelmiinsä, houkutellakseen uusia investointeja ulkomailta. YK:n pääsihteeri tunnusti tämän valtavan potentiaalin “Peacebuilding and Sustaining Peace”-raportissaan, jossa hän kehotti "konfliktien ehkäisemiseen ja niiden perimmäisten syiden selvittämiseen".  Se on myös keskeinen johtopäätös YK:n ja Maailmanpankin yhteisessä "Pathway for Peace”-tutkimuksessa, ja jonka Euroopan Unioni (EU) on tunnustanut myös EU:n maailmanlaajuisen strategian "Preemptive Peace"-osiossa, jossa todetaan että EU "kaksinkertaistaa ponnistelujaan konfliktien ehkäisemiseksi, [ja] juurisyiden tunnistamiseksi".

Meillä ei ole toimintasuunnitelmaa konfliktien estämiseksi. Meillä on kuitenkin useiden vuosien kokemus yrityksestämme toimia niiden ennaltaehkäisemiseksi, ja yksi keskeisimmistä opeista vuosien varrelta on se, kuinka selkeä yhteys vahvan demokraattisen perustan ja joustavuuden välillä on. Maat, joissa toimivat sellaiset instituutiot, kuten osallistavat ja vaikutusmahdollisuuksia antavat parlamentit, vapaa media ja vankat kansalaisyhteiskunnat, epätodennäköisemmin kokevat konflikteja, ja jos  kokevatkin– on niillä todennäköisempi taipumus toipua nopeammin. 
 
Tiedämme myös, että vahvan demokraattisen järjestelmän olennainen rakennusosuus on kattava ja avoin vaali, joka antaa kansalaisille äänen ja näin myös johtaa johtajia vastuullisiksi kansalleen. Samaan aikaan vaalit voivat myös olla konfliktin laukaisija (vaikkakin harvoin syy), joka usein toimii katalysaattorina pitkään ja hiljalleen mutta lopuksi yli kiehuville epäkohdille. 

Vaalikausien aikaisten konfliktien ehkäiseminen oli EC-UNDP:n yhteisen vaalityöryhmän (JTF) äskeisen Brysselissä järjestetyn korkean tason konferenssin pääaihe. Konferenssiin osallistui yli 200 asiantuntijaa yli 60 maasta, jotka keskittyivät EU:n ja UNDP:n yhteiseen tutkimukseen ja ”Sustaining Peace through Elections”- työkaluun. Tutkimuksessa todettiin että ”toimintasuunnitelmaa vaaliväkivallan ehkäisemiseksi ei ole olemassa”, se selkeästi yksilöi yhteisen yhteyden – tuki vahvoille demokraattisille instituutiolle ja yhteiskunnallisille arvoille on keskeinen osa konfliktineston strategiaa. 

Demokraattisten instituutioiden rakentaminen ja sellaisten yhteiskunnallisten arvojen lujittaminen, jotka pystyvät vastustamaan vaalitarkkailun mahdollisia häiriöitä, vaatii pitkäaikaista tukea sekä ennen vaaleja että vaalien jälkeen. Pyrkimykset kohdistaa tukea vaalikonfliktien vastaiseen työhön vaaliin johtavien viikkojen tai kuukausien aikana on useimmiten liian myöhäistä. Muuttaaksemme tätä paradigmaa, meidän on harkittava tapaa, jolla tarjoamme vaaliapua. Tunnustaen, ettei mikään yksittäinen poliittinen tai tekninen ratkaisu riitä, konferenssi esitteli osallistujille “Democracy Strengthening"-lähestymistavan. Tämä strategia pyrkii laajakatseisempaan näkemykseen tuen suhteen, sellaiseen, jossa otetaan huomioon kaikki sidosryhmät, samalla luoden kokonaisvaltaisen, pitkän aikavälin näkemyksen työskentelytavan.

Liian usein apu on lyhyen aikavälin keskittymistä itse vaalitapahtumaan tai yksittäiseen vaalikauteen, jota sitten laajennetaan ja lisätään projektien kautta vaalien jälkeen, ilman pitkän aikavälin kokonaisvaltaista strategiaa. Meidän tulisi alusta lähtien omaksua pitkän aikavälin näkemys ja tavoitella, ei ainoastaan parempia vaaleja tai toimivaltaisempaa parlamenttia, vaan vahvoja, valtuuttavia ja riippumattomia demokraattisia instituutioita kehittävä työ. Implementoidakseen tätä pidemmän aikavälin suunnitelmaa ja lisätäkseen yhteistyötä sekä koordinaatiota eri käytännön yhteisöjen ja instituutioiden välillä tehokkaammin, JTF tulee ehdottamaan demokratioiden vahvistamista tulevaisuuden vaaliohjelmissa. Lopullinen tavoitteemme on tietysti rakentaa sosiaalista ja institutionaalista joustavuutta konfliktien alkamisen estämiseksi kokonaan.

Artikkeli julkaistiin alunperin ISP News sivulla.

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global