Uusi tapa toimia kriisissä: YK:n toimet humanitaarisen avun ja kehitystyön yhdistämiseksi tositestissä Somaliassa

Lähes 895,000 ihmistä on joutunut Somaliassa maansisäisiksi pakolaisiksi kuivuuden ja aseellisen selkkauksen vuoksi marraskuusta 2016 lähtien. Kuva: UNDP Somalia

 

Mohamed Ismail Yasin matkusti 600 kilometriä hiekkapadolle lähellä Bandarbeylaa Somalian Bari-alueella. Matkassaan hänellä oli mukanaan kuusi perheenjäsentä ja omistamansa karja.

"Tulen Maylen alueelta", Mohamed kertoo. "Pakenimme alueelta kuivuuden vuoksi. Eläimet, jotka toimme tänne mukanamme, pääsivät täällä viimein laitumelle, ja tänään toimme ne tänne padolle, jotta ne saisivat vettä. "

Hiekkapato on yksi UNDP:n rakentamista vedenkeruutavoista yhteistyössä Global Environment Facility -ohjelman kanssa. Sen tarkoituksena on vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien, kuten kuivuuden ja tulvien, vaikutuksia.

Se on lähin luotettava vedenlähde Mohamedin perheelle ja muille paimenille, jotka kamppailevat päivittäin kuivuutta vastaan ansaitakseen elantonsa. Vähäiset sateet kolmena peräkkäisenä vuonna ovat aiheuttaneet nälänhätää, aliravitsemusta, sairauksia ja ajanut Somalian väestöä sisäisiksi pakolaisiksi, kun sadot ovat tuhoutuneet ja karjaa kuollut.

Tilanteen on muututtava

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Somalia on kärsinyt nälänhädästä. Vuoden 2011 kuivuus aiheutti nälänhädän, joka tappoi lähes 260 000 ihmistä, joista puolet oli lapsia.

Vuonna 2017 Somalian hallitus julisti kansallisen hätätilan kuivuuden vuoksi. Hallituksen sekä paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden yhteiset ponnistelut estivät toisen nälänhädän, mutta merkit osoittavat, että jatkuvan kuivuuden vaikutukset jatkuvat myös vuonna 2018.

Hallitukset ja humanitaariset työntekijät niin Somaliassa kuin muualla maailmassa ovat tunnustaneet, että kriisitilanteen katkaisemiseksi tarvitaan uutta lähestymistapaa.

"Meillä on moraalinen velvollisuus hoitaa tämä paremmin, ja meillä on välineet ja tietämys, jotta voimme täyttää tämän velvoitteen." – YK:n pääsihteeri António Guterres

 

Tavoitteena on, ettei apua tarvittaisi enää lainkaan

Maailman humanitaarisessa huippukokouksessa vuonna 2016 avustustyöntekijät ja kehitysyhteistyöjärjestöt nostivat esille haasteen Somalian ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien maiden toistuvista kriiseistä. Nämä tahot sitoutuivat uusiin työskentelytapoihin kriisiaikoina, eivätkä ainoastaan vastaamaan välittömiin humanitaarisiin tarpeisiin vaan myös ajan mittaan vähentämään niiden tarvetta ylipäätään.

Tämän sitoumuksen keskiössä oli pyrkimys lopettaa jakautuminen toisaalta hätäavun tai humanitaarisen avun välillä ja toisaalta hätäavun ja pitkän aikavälin kehityspyrkimysten välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa resurssien entistä järkevämpää käyttöä ja vahvempien kumppanuuksien luomista avun antamisessa siten, että maat ja yhteisöt olisivat entistä valmistautuneempia vastaamaan tuleviin haasteisiin.

 

Yhteisen näkemyksen voimin voimme pelastaa ihmisiä ja lopettaa tuen tarpeen kokonaan. Kuva: Stuart Price/AU-UN IST

 

Tämä toimi voimakkaana sysäyksenä yhteiselle OCHA-UNDP-operaatiolle Somaliaan tammikuussa 2018. Vuoden 2018 Humanitaarisen avustussuunnitelman julkistamistilaisuudessa OCHA:n päällikkö ja hätäavun koordinaattori Mark Lowcock sekä UNDP:n pääsihteeri Achim Steiner korostivat tarvetta käsitellä kriisin perimmäisiä syitä.

"Avun lopettaminen Somaliaan voidaan saavuttaa vain, jos voimme vastata välittömiin humanitaarisiin tarpeisiin samanaikaisesti toteuttaessamme pitkän aikavälin ratkaisuja vastustuskyvyn luomiseksi", Lowcock sanoi. "Humanitaariset ja kehitysyhteistyön kumppanit työskentelevät hallituksen kanssa auttaakseen varmistamaan, että somalialaiset olisivat vähemmän alttiita kärsimään niin elintarvikkeiden epävarmasta saannista ja aliravitsemuksesta, kuin luonnonkatastrofeista ja syrjäytymisestä."

 

“YK:n uuden toimintasuunnitelman puitteissa on ymmärrys siitä, että humanitaarisen työn ja kehitystyön Somaliassa on täydennettävä toisiaan, mikäli haluamme saavuttaa tuloksia yhteisesti asetettujen tavoitteiden suhteen.”

– UNDP:n johtaja Achim Steiner

 

Periaatteiden saattaminen käytäntöön

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa välittömän hätäavun jatkamista samalla, kun toimitaan epävakauden vähentämiseksi ja ihmisten resilienssin lisäämisen eteen. Resilienssin lisäämisellä tarkoitetaan ihmisten kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja toipua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Bandarbeylan hiekkapadon rakentamista, joka auttoi Mohamedin pitämään eläimensä elossa – ja arvokkaana taloudellisena voimana – samalla kun monet muut menettivät omansa. Tämä tarkoittaa myös investointia nuorten kykyihin ratkaista nykyiset ja tulevat ongelmat.

Ottaen huomioon maan konfliktientäyteisen historian sekä maantieteellisen sijainnin haavoittuvaisessa Afrikan sarvessa, Somalialla on edessään vakavia ja monimutkaisia esteitä kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Mutta kaikista haasteista huolimatta maa on nousemassa malliesimerkiksi kriisien kohtaamisessa.

"Tämä on tärkeä hetki maan hallitukselle ja kansalaisille", UNDP:n pääsihteeri Achim Steiner toteaa, ja jatkaa: ”Ja tämä on elintärkeä hetki kaikille meille, joiden tehtävänä on tukea elpymistä ja kestävyyttä ja kestävää kehitystä. Somalia ja sen kumppanit voivat vastata kriisien aiheuttajiin ja turvattomuuteen, mikäli niihin tartutaan heti ja vauhdilla. On etuoikeus tukea maata juuri tällä hetkellä."

 

Taustaa

  • Somalia on yksi neljästä maasta, joissa ympäristö- ja turvallisuustekijät ovat yhdessä ajaneet maat nälänhädän partaalle.
  • Etelä-Sudanissa, maailman nuorimmassa kansakunnassa konflikti on pakottanut yli neljäsosan väestöstä pakenemaan kodeistaan, sadot ovat tuhoutuneet ja karjaa kuolee. 100 000 ihmistä elää nälänhädässä ja yli miljoona ihmistä on vaarassa joutua nälänhätään, Etelä-Sudanin hallitus ilmoitti nälänhädästä osissa maata helmikuussa 2017.
  • Väkivaltaisella Boko Haramin kapinalla on ollut tuhoisa vaikutus koillis-Nigeriassa, pakottaen kaksi miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan. Yli 5 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua ja toimeentulotukea.
  • Jemenissä eletään neljättä vuotta monimutkaisen ja brutaalin konfliktin keskellä. Yli 20,7 miljoonaa ihmistä (yli 75 prosenttia väestöstä) on humanitaarisen avun tarpeessa, ja 17 miljoonaa kärsii epävarmasta ruokaturvasta.

Vahva humanitaarinen toiminta on onnistunut lopettamaan nälänhädän Etelä-Sudaninssa ja estämään sen kolmessa muussa maassa. Kaikki neljä maata ovat kuitenkin edelleen vaarassa ja lukemattomat ihmiset tarvitsevat vielä apuamme. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotta pystytään välttämään hätäavun ja pitkäaikaisen kestävän kehityksen välinen kuilu.

Somalia on vaikeuksista huolimatta noussut esiin mallimaana kriisien käsittelyssä. Kuva: UNDP Somalia

UNDP Maailmalla

Olet sivulla UNDP Suomi Edustustoimisto
Siirry sivulle UNDP Global