Vuoden 2019 inhimillisen kehityksen raportin (Human Development Report) mukaan jatkaminen entiseen tapaan ei ratkaise uuden sukupolven eriarvoisuuden ongelmia. YK:n kehitysohjelman Pohjoismaiden toimisto järjestää inhimillissen kehityksen raportin julkistamistilaisuuden 13. joulukuuta Helsingissä. Suomi sijoittui vuoden 2019 raportin vertailussa sijalle 12. inhimillisen kehityksen indeksin (Human Development Index) arvolla 0.925. Pohjoismaista Norja (1), Ruotsi (8) ja Tanska (11) sijoittuivat Suomen edelle. Vuosien 1990 (0.784) ja 2018 (0.925) välillä Suomen HDI nousi 18 prosenttia. Samalla aikavälillä suomalaisten elinajanodote kasvoi 6,5 vuotta ja koulutusajan odote 4,3 vuotta.

Helsinki, 13. joulukuuta 2019 – Ympäri maailmaa vellovat mielenosoitukset ovat merkki siitä, että huolimatta ennennäkemättömästä kehityksestä köyhyyden, nälän ja tautien saralla, useat yhteiskunnat eivät toimi kuten pitäisi. YK:n kehitysohjelma UNDP:n uuden raportin mukaan yhdistävä tekijä on eriarvoisuus.

”Ihmiset lähtevät kaduille osoittamaan mieltä eri syistä - - junalipun ja bensan hinta, vaatimukset poliittisista vapauksista, reiluuden ja oikeuden tavoittelu. Kuten inhimillisen kehityksen raportti kertoo, tässä ovat eriarvoisuuden uudet kasvot, mutta eriarvoisuuden kitkemiseen löytyy ratkaisuja”, sanoo UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner.

Inhimillisen kehityksen raportti 2019 on nimetty: ”Beyond income, beyond averages, beyond today, inequalities in human development in the 21st Century”. Raportista käy ilmi, kuinka miljoonien ihmisten peruselintason erot ovat kaventuneet. Samaan aikaan menestyksen avaimet ovat muuttuneet.

Uusi eriarvoisuuden sukupolvi on syntymässä koulutuksen, ja erityisesti teknologian ja ilmastonmuutoksen ympärille - - mikäli kahdelle jälkimmäiselle ei tehdä mitään, voi yhteiskunta kokea uuden ”suuren eriävyyden”, jota ei olla nähty sitten teollisen vallankumouksen.

Esimerkiksi korkean inhimillisen kehityksen omaavissa maissa laajakaistayhteyksien tilausten määrä kasvaa 15 kertaa nopeammin ja korkeanasteen koulutusten omaavien aikuisten osuus väestöstä kasvaa kuusi kertaa nopeammin kuin alhaisen inhimillisen kehityksen maissa.

”Asioita, joita aiemmin pidettiin ylellisyyksinä, kuten korkeakoulutus tai laajakaistayhteys, ovat entistä tärkeämpiä menestyksen kannalta. Kehityksen ulkopuolelle jäävien ihmisten on entistä vaikeampi edetä tulevaisuudessa”, sanoo inhimillisen kehityksen raportin toimiston johtaja Pedro Conceição. Toimisto on edelläkävijä maiden kehityksen holistisessa mittaamisessa.

Raportti pureutuu syvemmälle eriarvoisuuden käsitteeseen, katsoen muutakin kuin tuloja, keskiarvoja ja nykypäivää. Esittäen lukuisia politiikkatoimia, raportti osoittaa, että eriarvoisuuteen on ratkaisuja.

2019 inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) ja 2019 epätasa-arvoon-suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi (Inequality-Adjusted Human Development Index) osoittavat, että koulutuksen, terveyden ja elintason eriarvoinen jakautuminen haittaavat maiden kehitystä. Näitä mittareita tarkastelemalla käy ilmi, että vuonna 2018 maailma menetti eriarvoisuuden vuoksi 20 prosenttia inhimillisestä kehityksestä. Täten raportti suosittelee politiikkatoimia, jotka ottavat tulojen lisäksi huomioon esimerkiksi varhaislapsuuden eriarvoisuuden, tuottavuuden, sekä julkiset menot ja reilun verotuksen.

Keskiarvot kätkevät usein sen, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu. Vaikka ne voivat olla hyödyllisiä tarkastellessa laajempaa kontekstia, tarvitsemme tarkempaa tietoa luodaksemme politiikkatoimia, jotka puuttuvat tehokkaasti eriarvoisuuden syihin. Tämä on erityisen tärkeää moniulotteisen köyhyyden ja kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten kannalta, sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä.

Siirtäen katseen huomiseen, raportti kysyy miten eriarvoisuus voi muuttua tulevina vuosina. Esiin nousee kaksi merkittävää tekijää: ilmastokriisi ja teknologinen muutos. Uusi ”suuri eriävyys”, jota ohjaavat ilmaston lisäksi tekoäly ja digitaalinen teknologia, ei ole välttämätön. Inhimillisen kehityksen raportti suosittelee esimerkiksi politiikkatoimia, jotka takaavat reilun korvauksen joukkoistamisesta, investointeja elinikäiseen oppimiseen, ja kansainvälisen konsensuksen siitä kuinka verottaa digitaalista toimintaa. Kaikki tämä on osa uuden, turvallisen ja kestävän digitaalisen talouden rakentamista, mikä tukee erojen pienentymistä inhimillisessä kehityksessä.

”Vuoden 2019 inhimillisen kehityksen raportti kertoo miksi ja miten syvästi systemaattinen eriarvoisuus vahingoittaa yhteiskuntaamme. Eriarvoisuus ei ole ainoastaan sitä, kuinka paljon tienaat suhteessa naapuriisi. Kyse on varallisuuden ja vallan eriarvoisesta jakautumisesta, syvään juurtuneista sosiaalisista ja poliittisista normeista, jotka saavat ihmiset osoittamaan mieltä, sekä syistä, jotka takaavat saman eriarvoisen tulevaisuuden ellei jokin muutu. Ensimmäinen askel on tunnistaa eriarvoisuuden todelliset syyt. Mitä seuraavaksi tapahtuu, on päättäjien käsissä”, kertoo Steiner.

Vuoden 2019 inhimillisen kehityksen raportin Suomen julkistamistilaisuus järjestetään Helsingissä Tiedekulmassa 13. joulukuuta kello 10.00-11.30.

Raportti kokonaisuudessaan: http://hdr.undp.org/en/2019-report

 

UNDP Maailmalla