Suomi, Italia ja Ruotsi ovat sitoutuneet tukemaan Kenian kansallisia pyrkimyksiä vahvistaa julkisten palveluiden alueellista tarjontaa. Osoituksena tästä maat allekirjoittivat sopimukset, joiden myötä ne sitoutuivat tukemaan YK:n kehitysohjelman vetämää projektia ” Consolidating Gains and Deepening Devolution in Kenya”. Kyseessä on ohjelma, joka tukee Kenian hallituksen pyrkimyksiä puuttua heikkoon alueelliseen suorituskykyyn ja hallintoon. Kyseiset ongelmat ovat johtaneet kasvuun köyhyyden määrässä sekä alhaiseen inhimillisen kehityksen tasoon tietyissä osissa maata.

Maiden välisen sopimuksen myötä YK:n kehitysohjelma ja kumppanimaat sopivat kahdenvälisiä sitoumuksia, jotka tähtäävät kohti hajautettua hallintojärjestelmää ja sen yhdenmukaistamista kansallisiin painopisteisiin ”Big Four Agenda”:n mukaisesti.

YK:n kehitysohjelman Kenian alueellinen edustaja Walid Badawi allekirjoitti sopimukset Suomen varalähettiläs Ramses Malatyn kanssa 9. joulukuuta, Italian suurlähettiläs Alberto Pierin kanssa 4. joulukuuta ja Ruotsin suurlähettiläs Anna Jardfeltin kanssa 25. marraskuuta. Suomi sitoutui rahoittamaan projektia 5 miljoonalla eurolla, kun taas Italian rahoittama osuus on 0,4 miljoonaa euroa ja Ruotsin vastaavasti 75 miljoonaa kruunua. 

”Suomen, Italian ja Ruotsin tarjoama tuki on erittäin tervetullutta ja hyvin ajankohtaista. Samalla viikolla julkaistun Human Development Report:in keskeinen teema on eriarvoisuuksiin puuttuminen ja voimmekin nähdä hajauttamisen potentiaalisesti tehokkaana poliittisena välineenä tässä suhteessa ”, Walid totesi.

Ajanjaksolla 2020 – 2022 implementoitavan hankkeen avulla pyritään parantamaan alueellisten instituutioiden kapasiteettia, jotta ne voisivat suunnitella, budjetoida ja toteuttaa kehitysohjelmia paremmin sekä tarjota palveluita haavoittuvimmille ja köyhimmille. Projekti pyrkii myös parantamaan prosesseja ja järjestelmiä, joiden avulla julkisia varoja hallinnoidaan, jotta palvelut olisivat tarjolla  tasapuolisesti, tehokkaasti ja vastuullisesti etenkin Kenian kansalaisille.

YK:n kehitysohjelma hyödyntää hankkeessa kokemuksiaan Integrated Support Programme to the Devolution Process in Kenya (ISPDP) -ohjelman johtavana toimijana. Kyseinen projekti toteutettiin vuosina 2014–2019. Lisäksi YK:n kehitysohjelma on toiminut koordinoivana tahona käynnissä olevalle Strengthening Devolved Governance in Kenya -projektille, jota toteuttaa Ministry of Devolution and Arid and Semi-Arid Lands (ASALs) Norjan hallituksen rahoituksen tukemana. 

UN Womenin ja UNICEFin kanssa yhteistyössä toteutettavassa projektissa hyödynnetään YK-toimijoiden vahvaa läsnäoloa kentällä ja järjestöjen läheisiä suhteita sekä piirikuntien että kansallisen hallituksen kanssa. Lisäksi projekti keskittyy parantamaan piirikuntien hallintokapasiteettia köyhyyden vähentämiseksi sekä eriarvoisuuden ja syrjinnän torjumiseksi. Etusijalle laitetaan aloitteet, joiden avulla voidaan parantaa Julkista taloushallintoa (Public Financial Management), suorituskyvyn seurantaa ja raportointia, ympäritöriskien resilienssiä sekä kansalaisten sitoutumista ja osallisuutta. Erityisen tärkeässä asemassa ovat sellaiset toimet, jolla voidaan vaikuttaa naisiin, nuoriin, lapsiin, vammaisiin sekä muihin vähemmistöihin liittyviin kysymyksiin. 

YK:n kehitysohjelma koordinoi hallintotapaan, vastuuvelvollisuuteen ja ympäristökysymyksiin liittyviä asiakohtia, kun taas UNICEF ja UN Women vetävät nuoriin ja sukupuoleen liittyviä läpileikkaavia teemoja. 

Yhteisessä ohjelmassa hyödynnetään kaksitahoista lähestymistapaa, joka toimii sekä kansallisella että piirikuntien tasolla. Näin voidaan varmistaa, että politiikkatoimet ja hallituksen toimenpiteet ottavat huomioon myös köyhyyteen liittyvät kysymykset samalla kun niillä pyritään puuttumaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Tämän aloitteen mukaiset toimenpiteet pyrkivät tavoittamaan kaikista syrjäytyneimmät ryhmät Keniassa ja kohdistuvat erityisesti Garissan, Wajirin, Manderan, Marsabitin, Isiolon, Lamun, Tana joen, Turkanan, Samburun, Kilifin, Kajiadon, Narokin, Länsi-Pokotin ja Busian piirikuntiin, joissa on eniten köyhyyttä, sukupuolten epätasa-arvoa, ilmastoon liittyviä riskejä ja lapsiin kohdistuvia puutteita.