Muoviset pillit ovat juurtuneet osaksi kulutuskulttuuriamme. Ne ovat monella tapaa käteviä ja osin tästä syystä ne ovatkin vallaneet tilaa muilta mahdollisilta vaihtoehdoilta. Pillit ovat juurtuneet niin vahvaksi osaksi tottumuksiamme, että olemme tottunut aina saamaan sellaisen, kun tilaamme juoman ravintolassa. Tuntuu, että unohdamme edes kyseenalaistaa koko asiaa: Tarvitsemmeko todella pilliä? Käytämmekö sitä silloin, kun sellaisen saamme? Saatamme esimerkiksi käyttää sitä vain jäiden sekoittamiseen juomisen sijaan tai vaihtoehtoisesti pilli saattaa jäädä lojumaan täysin käyttämättömänä pöydälle.

Eco-Cycle arvioi, että pelkästään Yhdysvalloissa käytetään jopa 500 miljonaa muovista pilliä joka päivä, keskimäärin 1,6 pilliä henkilöä kohden. Tämä tekee 175 miljardia pilliä joka vuosi, eikä tähän lukuun edes sisällytetä pillejä, jotka tulevat mehu- ja maitopakkausten mukana. Muovin hajoaminen kestää jopa 500 vuotta, joten nämä miljardit muovipillit kerääntyvät kaatopaikoille ja kuormittavat ekosysteemiämme globaalisti.

Kambotza on havinnollista esimerkki aiheesta: maa tuottaa yli 4,09 miljoonaa tonnia jätettä joka vuosi. Yli 20 prosenttia tästä määrästä on muovia. Euroopan Unionin ja ACRA Foundationin mukaan, pääkaupungissa Phnom Penhissä käytetään noin 10 miljoonaa muovipussia joka päivä. Kaupunkialueilla muovijäte aiheuttaa tulvia tukkimalla viemäreitä. Tämän lisäksi mikromuovia saattaa päätyä ruokaketjuihimme muovijätteen kautta ja se voi aiheuttaa palaessaan hengityselinten terveyteen liittyviä ongelmia. Vaikka muovisten pillien kulutuksesta ei olekaan saatavilla tarkkoja lukuja Kambotzasta, kertakäyttöisiä muovipillejä käytetään siellä laajalti eri palveluissa.

Uusi lähestymistapoja?

Tietoisuuden lisääminen ja hallinnon tasolta tulevien muovia koskevien rajoitusten — kuten vaikkapa muovipussien maksullisuuteen velvoittavien säädösten — puolesta puhuminen ovat välttämättömia toimia, mutta ne eivät tarjoa kokonaisvaltaista ratkaisua ongelmaan. Tarvitsemme vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta tällä hetkellä vaihtoehdot ovat rajalliset. Vaihtoehtojen puute puolestaan toimii esteenä kuluttajille ja tuottajille, jotka haluaisivat siirtyä kestävämpiin ratkaisuihin. Vain 10 prosentin vähennys tarkoittaisi määrällisesti satoja tuhansia pillejä vähemmän.

Kyse ei ole valinnasta  muovipillien ja muovipussien välillä — molemmat vaihtoehdot ovat yhtä lailla haitallisia ympäristölle. Kyse ei ole myöskään sodan voittamisesta muovia vastaan. Tavoitteena on uusien lähetymistapojen luominen, jotta voimme vastata monimutkaisiin kehityshaasteisiin. Lisäksi tavoiteltavaa olisi luoda uusia menetelmiä testaamisen vauhdittamiseksi ja siten mahdollistaa tulevaisuuden kehitysaskeleita. Muovipillit voivat toimia tapausesimerkkinä, josta voimme vetää johtopäätöksiä kulutuskäyttäytymisen muutoksista. Näiden päätelmien avulla voimme kohdistaa katseemme myös muihin muovituotteisiin.

Kertakäyttöiset vaihtoehdot?

Villiruohosta tehdyt pillit ovat yksi parhaimpia kertakäyttöisiä vaihtoehtoja, koska ne ovat biohajoavia. Monenlaisia eri vaihtoehtoja näistä on jo olemassa, mutta tarvitaan riittävän systemaattista tutkimusta kuluttajien luottamuksen ja kaupallisten mahdollisuuksien vahvistamiseksi ja kartoittamiseksi. Monia tekijöitä on vielä pohdittavana — tällaisia ovat esimerkiksi hinta, hygienia, laatu ja käyttömukavuus. Paikallisen kahvilaomistajan sanoin: “Hygienia ja turvallisuus ovat prioriteettilistan kärjessä."

YK:n kehitysohjelman Accelerator Labs ohjelma pyrkii lähestymään aihetta toteuttamalla kokeilun ruohopilleillä — sekä paikallisesti tuotetuilla että ulkomailta tuoduilla Xyris Indica pilleillä. Kokeilun tarkoituksena on saada parempi kuva ruohopillien tuotantoketjusta, laadusta, hygieniasta ja kustannuksista tekemällä yhteistyötä toimittajien ja valmistajien kanssa ja testaamalla pillejä kahviloissa. Pyrkimyksenä on saada reaaliaikaista palautetta käyttäjiltä ja jakaa sitten johtopäätökset 60 ympäri maailman sijaitsevan YK:n kehitysohjelman Accelator Labin kanssa.

Ajatusten vaihto aloitettiin pillien tuottajien, kahviloiden ja nuorten kanssa. Tiimi pyrkii tutkimaan pillien ekosysteemiä kokonaisuudessaan menemällä kahviloihin ja muihin relevantteihin kauppapaikkoihin. Näin pyritään paikantamaan jo olemassa olevia vaihtoehtoja — toisin sanoen sitä, millä tavoin kuluttajat ja tuottajat jo tällä hetkellä vastaavat muovipillien aiheuttamaan ongelmaan. Seuraavaksi yhteistyötä tehdään ympäristöministeriön ja paikallisten kanssa kokonaisuuden pilotoimiseksi. Pyrkimyksenä on Xyris Indica ruohon istuttaminen, ruohon jalostaminen pilleiksi ja prototyypin tuominen kahviloihin testattavaksi.

Paikallisiin oloihin soveltuvat ratkaisut keskiössä?

On innostavaa, että ihmiset haluavat luoda ratkaisuja mahdollisimman pian ja pyrkivät ottamaan edistysaskelia mahdollisimman monien ratkaisujen löytämiseksi. Monet keksityistä ideoista ovat rohkeita ja vaikuttavat lisäksi monenlaisiin olosuhteisiin soveltuvilta ja skaalattavissa olevilta. Olennainen kysymys kuitenkin on, soveltuvatko ne todella paikallisiin konteksteihin? Kuinka kauan menee, ennen kuin todellisia vaikutuksia on nähtävissä? Ja ennen kaikkea, onko ideaa todella testattu kunnolla? Monet ideoista vaativat sekä asiantuntemusta että resursseja muista maista.

Paikalliset ideat jäävät usein herkästi liian vähälle huomiolle, vaikka monesti ne ovat itseasiassa paremmin paikalliseen kontekstiin soveltuvia. Tämä johtuu osittain siitä, että ratkaisut kumpuavat suoraan ongelmasta itsestään. Olemassa olevien ratkaisujen kartoittaminen ja niiden testaaminen nopealla aikataululla voi kiihdyttää vauhtiamme ratkaisujen löytämiseksi ja parantaa merkittävästi ymmärrystämme siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Phynuch Thong

Head of Solutions Mapping, Accelerator Labs, UNDP Cambodia