Hallitukset kohtaavat yhä monimutkaisempia haasteita ja siksi yksittäisten ratkaisujen avulla ei enää pystytä vastaamaan niihin. Monissa tapauksissa se, mikä toimi aiemmin, ei ehkä enää riitä ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi YK:n kehitysohjelma tutkii uusia, integroituja lähestymistapoja, jotka vastaavat paremmin sekä hallitusten että kansalaisten kehitystarpeisiin.

Testaamme tätä lähestymistapaa Uruguayssa yhteistyössä hallituksen kanssa. Maahan on tullut viime aikoina paljon uusia investointeja selluteollisuuteen. Heinäkuussa 2019, Uruguay ja suomalainen monikansallinen yritys UPM allekirjoittivat 3,3 miljardin US$ arvoisen sopimuksen eukalyptussellutehtaan rakentamiseksi lähelle Paso de los Torosta. Osa investoinneista menee satamarakenteiden ja rautateiden kehittämiseen, ja tätä varten Uruguay on ottanut miljardin US$ suuruisen lainan. 

Riippuen siitä, keneltä kysytään - sijoittajilta, aktivisteilta vai valtion virkamiehiehiltä - ihmiset tuovat esiin hyvin erilaisia ​​näkemyksiä edellä mainittujen investointien eduista ja haitoista. Jotkut sanovat niiden lisäävän taloudellista tuotantoa 1,5 prosentilla ja nostavan viennin vuotuista arvoa noin 12 prosentilla sellun ohittaessa naudanlihan ja soijapavun. Lisäksi jotkut arvioivat uudistuksen työllistävän yli 6000 ihmistä rakentamisen aikana. Toiset sanovat investointien tuottavan vain 400 uutta pysyvää työpaikkaa, vahingoittavan ympäristöä ja tuottavan liian vähän sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä yksityisen sektorin kumppaneille annettujen myönnytysten oikeuttamiseksi.

On kiistatonta, että UPM-sopimus vahvistaa Uruguayn pitkäaikaista talousmallia, joka on perustunut kaivannaisiin, hyödykevetoiseen kasvuun, suoriin ulkomaisiin investointeihin ja jalostamattomien raaka-aineiden vientiin. Edellä mainittu talousmalli on kuitenkin hyvin riskialtis.

Näihin rakenteellisiin haasteisiin puuttuminen on strateginen veto hallitukselta, kun tavoitteena on luoda olosuhteet monimuotoisuuteen, paikalliseen osaamiseen sekä kestävään ympäristöpolitiikkaan perustuvalle pitkäaikaiselle kehitykselle.

YK:n kehitysohjelman rooli

Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) saavuttamiseksi on aikaa vajaa vuosikymmen, ja YK:n kehitysohjelma UNDP tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa innovatiivisten, integroitujen ratkaisujen löytämiseksi, jotta pystyisimme vastaamaan meitä kohtaaviin monimutkaisiin haasteisiin. 

Kahden viime vuoden aikana YK:n kehitysohjelma on tehnyt investointeja moniin potentiaalisesti muutosta aikaan saaviin aloitteisiin, kuten 60 eri maassa sijaitsevan Accelerator Lab:in verkostoon, Finance Sector Hub:iin sekä digitalisointistrategiaan. Tavoitteena on auttaa hallituksia vastaamaan ennennäkemättömiin kehityshaasteisiin epävakautta aiheuttavan ilmastonmuutoksen sekä teknologisen muutoksen aikakaudella.

Lähestymistapamme uudelleenarviointi

Perinteisen, keskitetysti johdetun suunnittelun rajoitukset tunnetaan hyvin. Uruguayssa pyrimme löytämään paremman tavan asettamalla hyvinvoinnin ja ympäristön keskiöön. 

Lainasimme Sitralta, Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta, ja hyödynsimme heidän “studio- lähestymistapaansa”. Lähetimme paikalle kahdeksan hengen ryhmän, jonka asiantuntemus vaihteli strategisesta suunnittelusta ja vaikutusinvestoinneista maankäytön suunnitteluun, sosiaaliseen suojeluun, vesien suojeluun, ilmastotalouteen, monimutkaisiin haasteisiin, ennusteisiin ja kaivannaisteollisuuteen. 

Joulukuussa laadimme seitsemän päivän ajan uutta kehystä, jonka avulla hahmoteltiin ”ongelman arkkitehtuuria” sekä yksilöitiin kymmenen parhaan mahdollisuuden lista taloudellisen perustan siirtämiseksi pois kaivannaisteollisuudesta. Ne esiteltiin hallitukselle ja muille kansallisille sidosryhmien edustajille. 

Sellutehtaan rakentamista ja rautateiden kunnostuksia ei pohdittu eristyksissä muusta yhteiskunnallisesta kontekstista, vaan analyysiin otettiin mukaan laaja kirjo yhteisöihin vaikuttavia tekijöitä. Pohdintojen kohteena olivat niin poikkeuksellisen alhainen lukion valmistumisaste kuin kasvava määrää kaupunkeja, joissa eläkeläisten määrä ohittaa työntekijöiden määrän. Pohdimme ennen kaikkea, kuinka hyödyntää UPM:n tekemää uutta investointia perusteellisemman muutoksen aikaansaamiseksi kohti kestävää, digitaalista, osaamiseen perustuvaa taloutta.

Voisiko “studio-interventio”-lähestyminen auttaa maata toteuttamaan uudenlaista, muutosta aikaansaavaa agendaa? Pyrkimyksenä olisi siirtää fokusta yhden kohdan ratkaisuista paljon laajempiin innovaatioihin. Lähestymistapamme on hallituksen, yritysten, tiedeyhteistön ja yhteiskunnan läpileikkaava, ja pyrkii keskittymään mittakaavaan, aikaan ja resursseihin. Tässä muutamia esimerkkejä: 

• Paso de los Toron muokkaaminen inklusiivisemmaksi, kaikille lähestyttävämmäksi kaupungiksi: kuin urbaaniksi laboratorioksi, joka pyrkii vastaamaan paremmin nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

• Laaja-alaiseen kansalaisten osallistumiseen tähtäävän CoDesign Forumin lanseeraaminen. Foorumi lainaa ideoita Chilen 2010 vuoden maanjäristystä seuranneesta kestävän jälleenrakennuksen suunnitelmasta (Sustainable Reconstruction Plan). Sen tavoitteena olisi vastata UPM:n Uruguayn investointien vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen tarpeisiin. 

• Tulevaisuuden kannalta kestävien hankintojen implementoiminen. Tarkoituksena on uusien markkinoiden stimuloiminen sekä uusien työpaikkojen ja mahdollisuuksien luominen perustuen paikallisten, kestävien, terveellisten sekä vähäpäästöisten ruokien tarjoamiseen kaikille julkisille kouluille. Keskiössä ovat etenkin naisten vetämät tai vähäpäästöiset yritykset. 
  

Tulevina viikkoina ja kuukausina teemme yhteistyötä hallituksen kanssa viedäksemme nämä ehdotukset useiden alojen ja sektoreiden piiriin. 

“Uruguay on ollut varsin menestyksekäs, mutta nyt se on kohdannut pienentyneiden tuottojen vaikutuksen. Sekä ulkoiset että sisäiset tekijät viestittävät tällä hetkellä siitä, että kaivosteollisuuteen perustuva, raaka-ainevetoinen kasvun vaihe, joka perustuu suuriin ulkomaalaisiin investointeihin, on nyt ohi. Nykyistä hidastumisen vaihetta ei tulisi tulkita vain tietyn syklin loppuna; mielestämme tämä tulisi nähdä ennemminkin tietyn aikakauden loppuna. Kyse ei ole vain yhden yrityksen sijoituksista Uruguayssa - kyse on maan tulevaisuuden rakentamisesta.”  -YK:n kehitysohjelman Future Uruguay -tiimi

Vaikutukset kehitysjärjestöille

Uusi lähetysmistapa vastaa kehityshaasteisiin, jotka ovat monimutkaisia, toisiinsa kietoutuneita ja moniselitteisiä. Uskomme startegisesti siihen, että todellinen muutos vaatii perustavanlaatuisia uudistuksia organisaatioissa. Uruguayssa ja muissa YK:n kehitysjärjestön tiimeissä näemme vähitellen, mitä tämä uusi työskentelyn tapa tuo mukanaan.

Lue lisää integroiduista kehitysratkaisuista osoitteessa: https://sdgintegration.undp.org/.

Teksti: Stefan Liller, UNDP Uruguay Resident Representative, Milica Begovic, UNDP Global Innovation Adviser (a.i.) and Marco Steinberg, Founder & CEO, Snowcone & Haystack

Kuvat: UNDP Uruguay/Martín Illescas