Oikeudenmukaisuuteen keskittyvän yhteistyön avulla voisimme kuitenkin rajoittaa tämän ennennäkemättömän kriisin vaikutuksia: digitaalisen kuilun umpeen kurominen voisi vähentää yli kahdella kolmasosalla niiden lasten määrää, jotka eivät pysty tällä hetkellä opiskelemaan koulujen sulkemisen vuoksi.

New York, 20. Toukokuuta 2020 – YK:n kehitysohjelma UNDP varoittaa, että globaali inhimillinen kehitys – maailman koulutuksen, terveyden ja elintason yhteismittari – saattaa laskea tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten käsitteen kehittämisen vuonna 1990.

”Maailma on kokenut lukuisia kriisejä viimeisen 30 vuoden aikana, mukaan lukien maailmanlaajuinen finanssikriisi vuosina 2007–2009. Jokainen niistä on vaikuttanut merkittävästi inhimilliseen kehitykseen, mutta kaiken kaikkiaan inhimillisen kehityksen saralla on nähty maailmanlaajuisesti edistystä vuosi vuodelta” sanoo UNDP:n johtaja Achim Steiner. ”COVID-19 – iskiessään niin terveyteen, koulutukseen kuin ihmisten tuloihin – saattaa muuttaa tätä trendiä.”

Kuva: Muutokset Inhimillisen kehityksen indeksin arvoissa vuosittain

 

Lasku inhimillisen kehityksen eri osa-alueilla tuntuu useimmissa maissa –  niin rikkaissa kuin köyhissäkin – kaikilla maantieteellisillä alueilla.

COVID-19-pandemian maailmanlaajuinen kuolonuhrien määrä on tällä hetkellä yli 300 000 ihmistä, samalla kun tulojen asukasta kohden odotetaan laskevan tänä vuonna neljä prosenttia maailmanlaajuisesti.

UNDP:n arvio ”tosiasiallisista koulutuksen ulkopuolelle jääneistä” (peruskouluikäisten lasten prosenttiosuus suhteutettuna niihin, joilla ei ole käytössään Internet-yhteyttä) osoittaa, että 60 prosenttia lapsista maailmassa ei tällä hetkellä saa koulutusta. Tällä tasolla ei ole oltu sitten vuoden 1980.

Näiden iskujen yhteisvaikutus voi merkitä inhimillisen kehityksen ennätyksellisen suurta käännöstä.

Huomionarvoista on, ettei tähän lasketa mukaan muita merkittäviä seurauksia, kuten esimerkiksi vaikutuksia sukupuolten tasa-arvolle. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset ulottuvat talouden eri osa-alueille – mahdollisuudet ansaita ja säästää vähenevät ja työpaikkojen epävarmuus kasvaa. Tämän lisäksi pandemia vaikuttaa kielteisesti lisääntymisterveyteen, palkattomaan hoitotyöhön ja sukupuoleen perustuvan väkivallan määrään.

COVID-19 voi toimia suurennuslasina eriarvoisuuksille

Inhimillisen kehityksen laskun odotetaan olevan paljon suurempi kehittyvissä maissa, joissa on myös vähemmän valmiuksia selviytyä pandemian sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, kuin rikkaammissa maissa.

YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että koulujen sulkemisen ja suurien verkko-oppimiseen liittyvien eriarvoisuuksien vuoksi 86 prosenttia ala-asteen oppilaista on koulun ulkopuolella maissa, joissa inhimillisen kehityksen taso on heikko. Sen sijaan maissa, jossa inhimillisen kehityksen taso on hyvin korkea, vastaava luku on vain 20 prosenttia.

Kuitenkin tasavertaisemman Internetiin pääsyn avulla tämän hetkiset eriarvoisuudet koulutuksessa voitaisiin kuroa umpeen. Päättäväiset, tasavertaisuuteen keskittyvät toimet voivat auttaa talouksia ja yhteiskuntia vähentämään COVID-19 pandemian kauaskantoisia vaikutuksia.

”Tämä kriisi osoittaa, että mikäli emme onnistu tuomaan tasavertaisuutta osaksi politiikan työkalupakkia, monet jäävät jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää 2000-luvun ’uusien välttämättömyyksien’ kohdalla –  esimerkkinä Internetiin pääsy, joka mahdollistaa meille etäopetuksen ja etälääketieteen hyödyt sekä työskentelyn kotoa ", sanoo Pedro Conceição, UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportin toimiston johtaja.

Oikeudenmukaisuuteen keskittyvien lähestymistapojen käyttöönotto olisi myös kustannustehokasta. Esimerkiksi matala- ja keskituloisten maiden kohdalla Internetiin pääsyyn liittyvän kuilun kaventamisen arvioidaan maksavan vain yhden prosentin verran niistä poikkeuksellisista taloudellisista tukipaketeista, joihin maailmanlaajuisesti on tähän mennessä sitouduttu COVID-19-pandemiaan vastaamiseksi.

Oikeudenmukaisuuden tärkeyttä korostetaan myös YK:n COVID-19-kriisin välittömiin sosioekonomisiin vaikutuksiin keskittyvässä kehyksessä, joka esittää ”uuden normaalin” perustaksi ympäristön kannalta kestävää, sukupuolen tasa-arvoa edistävää ja hyvään hallintotapaan nojaavaa lähestymistapaa. Se suosittelee viittä ensisijaista vaihetta kriisin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi: terveydenhuoltojärjestelmien ja palvelujen suojaaminen; sosiaaliturvan lisääminen; työpaikkojen, pienten ja keskisuurten yritysten sekä epävirallisen sektorin työntekijöiden suojeleminen; makrotalouspolitiikan päätöksenteon toimivuuden varmistaminen kaikkien ihmisten näkökulmasta; sekä rauhan, hyvän hallintotavan ja luottamuksen edistäminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. YK:n kehitysohjelma UNDP kehottaa kansainvälistä yhteisöä investoimaan nopeasti kehittyvien maiden mahdollisuuksiin noudattaa näitä vaiheita.

Pääset “Human Development Perspectives COVID-19: Assessing the impact, envisioning the recovery”-raporttiin tästä: http://hdr.undp.org/en/hdp-covid

UNDP Maailmalla