Pohjoismaalaisten työ UNDP:ssä jatkuu koronakriisin keskellä

30. October 2020

Kuvassa Ida Uusikylä ja Benedicte Storm. #FacesOfUNDP on YK:n kehitysohjelma UNDP:n Pohjoismaiden toimiston tuottama artikkelisarja, jossa keskitytään UNDP:n pohjoismaalaisten työntekijöiden työhön ympäri maailmaa. Haastattelimme viittä erilaisissa työtehtävissä toimivaa pohjoismaalaista keväällä 2020.

UNDP ei toimi koskaan yksin

UNDP on YK:n johtava organisaatio koronakriisin sosioekonomisten vaikutuksien torjunnassa. UNDP tukee maita luomaan kattavia, oikeudenmukaisia ja osallistavia koronakriisin vastaisia toimia. Haastattelimme viittä pohjoismaalaista UNDP:n työntekijää kuullaksemme heidän kokemuksistaan työskentelystä pandemian keskellä.

Benedicte Storm, tanskalainen apulaisasiantuntija Malissa, aloitti työnsä juuri ennen pandemian puhkeamista pääkaupunki Bamakossa. Työt kentällä vaihtuivat etätyöskentelyksi, mutta Storm oli erityisen vaikuttunut siitä, miten hyvin UNDP sopeutui tilanteeseen ja varmisti työn jatkuvuuden.

Storm työskentelee hallintotiimissä ja ilmaisi huolensa siitä, että pandemia pahentaa nykyisiä konflikteja, heikentää luottamusta yhteiskunnassa ja voimistaa sosioekonomista syrjäytymistä. Storm painotti miten tärkeää on rakentaa luottamusta paikallisten kansalaisten ja viranomaisten välille ja torjua misinformaatiota erityisesti koronakriisin keskellä:

”Malissa UNDP lanseerasi ASSA -sovelluksen yhdessä Malin terveys- ja sosiaaliministeriön ja Tuwindi säätiön kanssa. ASSA on terveyssovellus, joka seuraa ja jäljittää koronatartuntoja ja tarjoaa ajantasaista tietoa väestölle ja terveydenhuollon työntekijöille. Virheellisten väittämien leviämisen vuoksi nuoria vapaaehtoisia palkattiin kertomaan paikkaansa pitävää informaatiota taudista ympäri maata ja vahvistamaan yhteisöjen resilienssiä.”

Tehokkaita toimia oikeaan aikaan - tietoon perustuvaa päätöksentekoa

Paikalliset yhteisöt kärsivät Tšad-järven kuivumisesta. Sahelin kriisi on maailman nopeimmin kiihtyvä humanitaarinen kriisi, jota COVID-19 pandemia pahentaa. UNDP keskittyy löytämään ratkaisuja juurisyihin, jotka ajavat ihmisiä pakolaisiksi, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, konflikteihin ja huonoon hallintoon. Kuva: © UNDP Chad / Jean Damascene Hakuzimana

Koronakriisi oli odottamaton ja se on ajanut terveydenhuoltojärjestelmien toimintakyvyn äärirajoille. Pandemia ei kuitenkaan ole pelkästään terveyskriisi:

”Meidän on hoidettava pandemian terveydellisiä seurauksia, mutta myös huomioida tarkasti toteutettujen politiikkatoimien sosioekonomiset vaikutukset”, sanoo Siv Skarbøvik, norjalainen seuranta- ja arviointianalyytikko UNDP:n Nigerian maatoimistosta.

Hälyttävissä olosuhteissa tarvitaan parhaita mahdollisia päätöksiä. UNDP tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa:

”Afrikan väkirikkaimmassa maassa, Nigeriassa, UNDP kerää ja analysoi tietoa voidakseen ennustaa, missä pandemian taakka on raskain ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan”, Skarbøvik selventää.

UNDP on myös aktiivisesti mukana hankinnoissa – esimerkiksi auttamalla hengityskoneiden hankinnassa. UNDP tukee hallituksia kehittämään terveydenhuollon valmiuksia kohdata terveyskriisejä maatoimistojen ja kumppanien muodostaman maailmanlaajuisen verkoston avulla.

UNDP:n työ on innovatiivista ja luovaa

Nyt jos koskaan tarvitsemme uusia keinoja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Storm on päässyt työskentelemään luovien viestintätapojen kanssa:

"Malissa ja Tšadissa UNDP on luonut paikallisten kanssa piirroselokuvan misinformaation torjumiseksi", hän kertoo.

Innovaatiotyötä on jatkettu kriisin aikana UNDP:n Accelerator Labs -verkostossa, joka on maailman suurin ja nopein oppimisverkosto kestävän kehityksen haasteisiin. Vietnamissa työskentelevän suomalaisen innovaatiovastaavan, Ida Uusikylän, mukaan innovaation käsite on muuttunut UNDP:ssä lyhyen ajan sisällä:

”Aikaisemmin innovaatioilla tarkoitettiin yleisesti teknologisia ratkaisuja spesifeihin ongelmiin. Accelerator Labs on laajentanut käsitystä innovaatiosta. Uudessa lähestymistavassa innovaatio on ennemminkin oppimisprosessi, jolla selvitetään millaiset lähestymistavat toimivat vaikeiden kehityskysymysten ratkaisemisessa. Luomme kokeellisempia tapoja työskennellä ja samalla mietimme uudestaan miten kehitysyhteistyötä tulee tehdä.”