Tulossa olevan SDR-jaon avulla voitaisiin kiihdyttää kehityksen  rahoitusta ennennäkemättömällä tavalla, UNDP:n uudessa tutkimusraportissa todetaan. 

 

New York. Kansainvälisen yhteisön on syytä harkita uusia tapoja hyödyntää Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) luomaa, niin kutsuttua erityisnosto-oikeutta (engl. Special Drawing Rights, SDR). Kyseessä on reservivaluutta, joka parantaa kriisiin ajautuneiden maiden maksukykyä. Kansainvälisen yhteisön on turvattava suuri SDR-jyvitys kehittyville talouksille, joihin koronapandemia on vaikuttanut kohtuuttomasti, UNDP:n uudessa tutkimusraportissa todetaan. Nämä maat kärsivät velan hoitoon liittyvistä ongelmista ja ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Lähikuukausina ollaan ehdottamassa 650 miljardin dollarin arvoista SDR-jyvitystä. Jyvitys helpottaa tilannetta hieman, mutta jää silti kauas siitä likviditeetistä, mitä monet kehittyvät maat kipeästi tarvitsevat meneillään olevaa kriisitilannetta helpottaakseen, tutkimusraportissa esitetään. Tästä syystä SDR-jyvitys rikkaammilta valtioilta haavoittuvaisemmassa asemassa oleville kehittyville maille on tarpeen. Suurempi SDR-jyvitys mahdollistaisi systemaattisemman puuttumisen velka- ja kehityshankkeisiin silkan hätärahoittamisen sijaan. 

”Jos tahdomme turvata kehittyvien maiden mahdollisuudet vihreään ja inklusiiviseen koronapalautumiseen, meidän on punnittava miten SDR-jyvitysten ja muiden taloudellisten tukien uudelleenohjaaminen voisi auttaa näitä suurien velkojen kanssa kamppailevia maita. Vaikka velan kanssa kamppailevissa maissa onnistuttaisiin toteuttamaan tehokkaita kansallisia uudistuksia, tulevaisuuden kehityseroja ei saada kurottua umpeen ilman monille maille suunnattua merkittävää lisärahoitusta”, UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner toteaa.

Koronapandemian riehuessa kehittyvissä maissa, maiden jo ennestään rajalliset resurssit ovat kovalla koetuksella – velka-ahdinko kasvaa ja hallitukset tarvitsevat kipeästi taloudellista avustusta kriisistä selvitäkseen. Tulevan SDR-jyvityksen myötä 82 velallisesti erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevaa kehittyvää taloutta tulee vastaanottamaan noin 55 miljardia yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa arviolta vain 1,8 prosenttia niiden julkisesta velasta. Tulossa oleva jyvitys ei toisin sanoen riitä kattamaan edes useimpien maiden vuosikorkokuluja. 

Tutkimusraportissa korostetaan, että on tärkeä varmistaa, että tulossa olevat jyvitykset edesauttavat kaikkia velka-ahdingon ja kriisien kanssa kamppailevia maita. Vaikka 69 maata täyttää IMF:n PRGT-rahaston (engl. Poverty Reduction and Growth Trust) kriteerit, rahastossa on tällä hetkellä mukana vain 55 maailman 82:sta heikoimmassa velallisessa tilanteessa olevasta maasta. PRGT-rahaston odotetaan olevan merkittävässä roolissa SDR-jyvitysten vapaaehtoisessa uudelleenjaossa.

Jos varakkaat maat ohjaisivat vapaaehtoisesti lisävaroja SDR-jyvityksiin, heikommassa asemassa olevien maiden resurssitilanne paranisi merkittävästi. Tulevasta 650 miljardin dollarin jyvityksestä G7-maiden osuus on 283 miljardia. Kaikkien rikkaiden maiden kontribuutio on yhteensä 438 miljardia dollaria. 438 miljardia dollaria vastaa noin 47 prosenttia 82 velallisesti heikoimmassa tilanteessa olevan maan kestämättömästä velkaosuudesta. SDR-jyvityksen avulla voitaisiin mahdollisesti jopa houkutella yksityistä pääomaa vauhdittamaan kehittyiin talouksiin kohdistuvia sijoituksia. 

Tutkimusraportti kiinnittää myös huomiota velan ja ilmastonmuutoksen väliseen korrelaatioon: yhdeksän kymmenestä ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimmasta maasta on velallisesti erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevia kehittyviä talouksia. Sama pätee kolmeen neljäsosaan IMF:n ilmastonmuutoshaavoittuvaisuutta mittaavan indeksin korkeimpaan kategoriaan sijoittuvista maista.

Mikäli näihin heikkouksiin ei puututa nyt, ilmastonmuutoksen aiheuttama luonnonkatastrofien lisääntyminen tulee entuudestaan heikentämään kehitysmahdollisuuksia sekä kurjistamaan velkakehitystä. 

”Meidän on huomioitava yhteydet velan ja kehityksen välillä perusteellisemmin sen sijaan, että tyytyisimme lähestymään aihetta vain lyhytaikaisesta, kriisivastaamiseen keskittyvästä näkökulmasta. Olisi luonnollista, jos haavoittuvaisemmassa asemassa oleville maille suunnatun SDR-jyvityksen mahdollisena kohteena olisivat ilmastotoimet ilmiön globaalien vaikutusten vuoksi sekä sen takia, että valtaosa velallisesti heikossa asemassa olevista maista on myös erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Lisäksi ilmastokriisi tulee todennäköisesti heikentämään globaalia velkakehitystä entisestään”, tutkimusraportin tuottanut UNDP:n vastaava ekonomisti Lars Jensen huomauttaa.

UNDP:n tutkimusraportissa todetaan, että kaikkea vapaaehtoista, heikommassa asemassa oleville maille suunnattua SDR-jyvitystä tehdessä tulisi huomioida kolme asiaa. Ensinnäkin maille tulisi ripeästi tarjota likviditeettiä, jonka turvin navigoida kriisin läpi muun muassa varmistamalla kansalaisten mahdollisuus rokotteen saamiseen. Toisekseen olisi tarpeen laatia systemaattinen, kohdennettu ja universaali toimintatapa velkaongelmien järjestelyyn.  

Kolmanneksi olisi syytä kohdentaa toimet spesifeihin, olennaisesti kehityskeskeisiin ja maiden väliseen velkadynamiikkaan liittyviin tavoitteisiin ja haasteisiin – kuten maiden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sopeutumisstrategioiden rahoittamiseen.

 

UNDP Maailmalla