YK:n köyhyysindeksi paljastaa eriarvoisuuden räikeyden eri etnisten ryhmien välillä

7. October 2021

New York, 7. Lokakuuta 2021 -  Monimuotoisen köyhyyden erot etnisten ryhmien välillä ovat suuria useissa maissa ja yhdeksässä etnisessä ryhmässä yli 90 prosenttia väestöstä elää köyhyysloukussa, paljastuu tänään julkaistusta moniulotteiseen köyhyyteen keskittyvästä YK:n analyysista.

YK:n kehitysohjelma UNDP:n ja Oxfordin yliopiston köyhyys- ja inhimillisen kehityksen aloitte OPHI:n tuottama maailmanlaajuinen moniulotteinen köyhyysindeksi (Multidimensional Poverty Index MPI) mittaa köyhyyttä ottamalla huomioon ihmisten jokapäiväisessä elämässä kokemat puutteet. Raportti keskittyy mm. heikkoon terveydentilaan, riittämättömään koulutukseen ja alhaiseen elintasoon. Uudessa raportissa tarkastellaan moniulotteisen köyhyyden muodostumista sekä vakavuutta 109 maassa. Raportti kattaa 5,9 miljardia ihmistä ja esittää dataa 41 maan etnisyyteen, rotuun tai kastiin perustuvasta syrjinnästä.

Raportti toteaa, että moniulotteisen köyhyyden eroavaisuudet eri etnisten ryhmien välillä ovat suurempia kuin erot maantieteellisten alueiden välillä myös valtakunnallisesti. Kun köyhyyttä tutkitaan eri etnisyysryhmien näkökulmasta, monimuotoisen köyhyyden vaihteluväli näyttäytyy laajempana kuin mitenkään muuten mitattuna.

Raportista selviää, kuinka moniulotteinen köyhyys eri etnisten ryhmien välillä voi vaihdella valtavasti maan sisällä. Esimerkiksi Gabonissa ja Nigeriassa ero köyhyysindeksin pienempien ja suurimpien arvojen omaavien ryhmien välillä on yli 70 prosenttia.

Latinalaisessa Amerikassa alkuperäiskansat ovat köyhimpien joukossa. Esimerkiksi Boliviassa alkuperäiskansojen osuus on noin 44 prosenttia väestöstä, mutta he edustavat 75 prosenttia moniulotteisesti köyhistä. Luvut ovat räikeitä myös Intiassa, jossa viisi kuudesta moniulotteisesti köyhästä ihmisestä oli alemmista heimoista tai kasteista.

Moniulotteinen analyysi kartoittaa köyhyyttä pidemmälle, tuoden esille moniulotteisen köyhyyden esiintyvyyden ja sen todelliset vaikutukset. Kahdella Gambian köyhimmällä etnisellä ryhmällä - wolofeilla ja sarahuleilla - on suurin piirtein sama moniulotteisen köyhyysindeksin arvo, mutta heidän puutteensa eroavat toisistaan. Tämä viittaa siihen, että erilaisia ​​poliittisia toimia tarvitaan, jotta moniulotteista köyhyyttä voidaan vähentää.

Raportti käsittelee lisäksi kotitalouksien sisäistä moniulotteisesta köyhyyttä, keskittyen sukupuoleen. Maailmanlaajuisesti noin kaksi kolmasosaa moniulotteisesti köyhistä (836 miljoonaa) asuu kotitalouksissa, joissa kodin naiset tai tytöt eivät ole käyneet vähintään kuutta vuotta koulua. Kuudesosa kaikista moniulotteisista köyhistä (215 miljoonaa) asuu kotitalouksissa, joissa vähintään yksi poika tai mies on käynyt vähintään kuusi vuotta koulua, mutta naisilla tai tytöillä ei ole ollut pääsyä koulutuksen piiriin. Raportissa todetaan myös, että moniulotteisessa köyhyydessä elävät naiset ja tytöt ovat suuremmassa vaarassa joutua lähisuhdeväkivallan uhreiksi.

Maailmanlaajuisesti 109 maassa ja 5,9 miljardista ihmisestä:

• 1,3 miljardia ihmistä on moniulotteisesti köyhiä.

• Noin puolet (644 miljoonaa) on alle 18-vuotiaita lapsia.

• Lähes 85 prosenttia asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (556 miljoonaa) tai Etelä-Aasiassa (532 miljoonaa).

• Yli 67 prosenttia asuu keskituloisissa maissa. 

Raportti luo synkkää kuvaa moniulotteisesti köyhien ihmisten päivittäisen elämän todellisuudesta:

• Miljardi ihmistä altistuu terveydelle haitallisille kaasuille laittaessaan ruokaa, toinen miljardi elää ilman riittäviä saniteettitiloja, ja kolmas miljardi asuu kelvottomissa asunnoissa.

• 788 miljoonaa asuu kotitaloudessa, jossa on vähintään yksi aliravittu henkilö.

• 568 miljoonalla ei ole puhdasta juomavettä 30 minuutin edestakaisen kävelymatkan päässä.

"Koronapandemia on heikentänyt kehitystä ympäri maailmaa ja pyrimme edelleen ymmärtämään sen kaikkia vaikutuksia", sanoo UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner. "Tämän vuoden moniulotteinen köyhyysindeksi muistuttaa meitä siitä, että tarvitaan kattava kuva köyhyyden vaikutuksista ihmisiin - ketkä ovat köyhiä ja missä he asuvat - jos haluamme rakentaa paremman tulevaisuuden tämän kriisin jäljiltä, sekä laatia tehokkaita ratkaisuja, jotka eivät jätä ketään jälkeen.”

Vaikka moniulotteinen köyhyys on edelleen laaja-alaista, joissakin maissa nähtiin edistymisen merkkejä, ainakin koronakriisin puhkeamiseen saakka. Niistä 80 maasta ja viidestä miljardista ihmisestä, joista on kerätty tilastollista tietoa, 70 maassa moniulotteinen köyhyys laski vähintään yhden ajanjakson aikana, ja nopeimmat muutokset tulivat Sierra Leonesta (2013–2017) ja Togosta (2013/2014–2017).

Joissain maissa nopein kehitys kohdistui absoluuttisesti köyhien ihmisten elintason nousuun. Mm. Liberian pohjois- ja keskiosat, sekä Nepalin 2. provinssi onnistuivat lupauksessaan tukea köyhiä, sekä olla jättämättä ketään jälkeen.

”Saavuttaaksemme tulevaisuuden, jossa kaikkien ihmisten perustarpeet täyttyvät, kansainvälisen yhteisön on keskityttävä korjaamaan rakenteellisia eriarvoisuuksia, jotka sortavat yhteisöjä ja estävät kehityksen onnistumista. Moniulotteisen köyhyysdatan jakaminen etnisen alkuperän, rodun, tai kastin mukaan, sekä sukupuolen ja kotitalouksien sisäisten mallien tutkiminen paljastaa köyhyyden eroavaisuudet. Se antaa päättäjille tärkeän viitekehyksen kattavaa päätöksentekoa varten, jotta ketään ei jätetä jälkeen seuraavan vuosikymmenen aikana”, sanoo Oxfordin yliopiston köyhyyden- ja inhimillisen kehityksen aloite OPHI:n johtaja, Sabina Alkire. 

Vaikka kattavia tietoja COVID-19: n vaikutuksista moniulotteiseen köyhyyteen ei ole vielä saatavilla, pandemia on paljastanut vakavia puutteita sosiaaliturvajärjestelmissä, koulutuksessa, sekä työntekijöiden haavoittuvuudessa ympäri maailmaa. Raportin mukaan nämä puutteet ovat syvimpiä maissa, joissa moniulotteinen köyhyys on korkeampi. Miljoonat lapset ympäri maailmaa lopettivat koulunkäynnin pandemian aikana, mutta ongelmat virallisen koulutuksen järjestämisessä olivat yleisempiä moniulotteisen köyhyyden maissa. Esimerkiksi Sambiassa pandemian vaikutukset koulunkäyntiin olivat valtavia; ero pandemian aikana koulua käyvien ja niiden välillä, jotka osallistuivat opettajan avustamaan oppimiseen pandemian aikana, oli noin 80 prosenttiyksikköä. Kokemukset aiemmista terveydenhuollon kriiseistä viittaavat siihen, että monet näistä lapsista eivät ehkä koskaan palaa kouluun. 
 
Raportti ja muut julkaisut löytyvät alla olevan linkin kautta: 
https://hdr.undp.org/en/2021-MPI  ja https://ophi.org.uk/multidimensional-poverty-index/