Photo: Shutterstock


YK:n kehitysohjelma UNDP raportoi ihmisten kasvavasta turvattomuuden tunteesta - huolimatta vuosia jatkuneesta kehityskasvusta. Ihmisten turvallisuudentunteen lisääminen vaatii solidaarisuutta ja kehitystoimien uudelleen kohdistamista.

New York, 8. helmikuuta – Maailmanlaajuinen kehitys ei automaattisesti lisää yksilöiden turvallisuuden tunnetta, todetaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n tänään julkaistussa inhimillistä turvallisuutta käsittelevässä raportissa.

New Threats to Human Security in the Anthropocene -raportissa julkaistu uusi data ja analyysi osoittavat, että ihmisten turvallisuudentunne on alhainen melkein jokaisessa maassa vaikka maiden kehitys on ollut nousujohteista vuosien ajan. Tämä koskee myös rikkaimpia maita. Ahdistuneisuus on lisääntynyt myös maissa, joissa terveys-, varallisuus- ja koulutustaso on korkea.

Kehityksen ja turvallisuudentunteen välisen kuilun poistamiseksi, raportti peräänkuuluttaa rajat ylittävää solidaarisuutta ja uutta lähestymistapaa kehitykselle, joka mahdollistaisi ihmisille elämän ilman puutteita, pelkoa, ahdistusta ja nöyryytystä.

”Vaikka maailman varallisuus on huipussaan, suurin osa ihmisistä on huolissaan tulevaisuudesta ja pandemia on todennäköisesti vahvistanut näitä tuntemuksia," sanoi UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner. ”Tavoittelemalla rajoittamatonta talouskasvua jatkamme luonnon tuhoamista samalla kun eriarvoisuus kasvaa, niin maiden sisällä kuin niiden välilläkin. Meidän on tunnistettava valtavan paineen alla olevien yhteiskuntien merkit ja määritellä edistyksen merkitys uudelleen. Tarvitsemme paremman kehityksen mallin, joka rakentuu planeettamme suojelun ympärille ja tarjoaa uusia kestäviä mahdollisuuksia kaikille.”

Tarve toimille on akuutti ja selkeä. Uudet havainnot osoittavat, että myös maailmanlaajuinen elinajanodote syntymähetkellä laskee toista vuotta peräkkäin koronapandemian vuoksi. Myös inhimillisen kehityksen toimet ovat laskussa. Lisäksi ilmastonmuutoksesta tulee todennäköisesti yleisin kuolinsyy ympäri maailmaa. Vaikka päästöjä vähennettäisiin maltillisesti, noin 40 miljoonaa ihmistä saattaa kuolla lämpötilojen muutosten johdosta ennen vuosisadan loppua.

Raportissa tarkastellaan useita uhkia, joista on tullut merkittävämpiä viime vuosina. Näihin lukeutuu esimerkiksi digitaalitekniikka, eriarvoisuus, konfliktit sekä terveydenhuoltojärjestelmien kyky vastata uusiin haasteisiin, kuten koronaviruspandemiaan.

Raportin kirjoittajien mukaan näihin haasteisiin vastaaminen vaatii päättäjiltä suojelun, voimaannuttamisen ja solidaarisuuden tarkastelemista kokonaisuutena. Ihmisten turvallisuudentunteen, maapallon sietokyvyn sekä inhimillisen kehityksen tulisi täydentää toisiaan. Toisin sanoen yhden ongelman ratkaiseminen ei voi tapahtua toisen kustannuksella.

"Yksi keskeisimpiä raportissa mainittuja suosituksia on maailmanlaajuisen yhteisvastuun vahvistaminen yhteisen turvallisuutemme lisäämiseksi. Yhteinen turvallisuus tarkoittaa, että yhteisön turvallisuustilanne voi olla vakaa vasta kun myös läheisien yhteisöjen turvallisuustilanne on riittävä. Tämän ilmiön näemme turhankin hyvin näin pandemia-aikana: valtiot ovat pitkälti voimattomia torjumaan uusien koronavirusmuunnosten leviämistä rajojen yli,” sanoi Asako Okai, YK:n apulaispääsihteeri ja UNDP:n Kriisinhallintatoimiston johtaja.

Raportissa todetaan myös selkeä yhteys luottamuksen heikkenemisen ja turvattomuuden tunteen välillä. Ihmiset, jotka tuntevat itsensä turvattomiksi, pitävät kolme kertaa todennäköisemmin muita epäluotettavina.

Raportti listaa myös muita uusia havaintoja:

  • Kehittyneimmät valtiot hyödyntävät eniten planeettaan kohdistuvaa painetta ja kärsivät vähiten sen aiheuttamista seurauksista – korostaen, kuinka ilmastonmuutos lisää epätasa-arvoa maailmanlaajuisesti.
  • Konflikteista kärsivillä alueilla elää noin 1,2 miljardia ihmistä, joista melkein puolet (560 miljoonaa) asuu maissa, joita ei tavallisesti olla pidetty hauraina. Haavoittuvaisimpien valtioiden määritelmää tulisikin arvioida uudelleen.
  • Vuonna 2021, historiallisen korkeasta globaalista bruttokansantuotteesta sekä rokotusten yleistymisestä huolimatta, kansainvälisesti mitattu elinajanodote putosi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Elinajanodote lyheni peräti puolellatoista vuodella pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
  • Terveydenhuoltojärjestelmien erot ovat suuria maiden välillä ja kasvavat entisestään. Raportin uuden indeksin mukaan eriarvoisuus inhimillisen kehityksen indeksin parhaiten ja huonoiten sijoittuvien terveydenhuollon välillä kasvoi vuosien 1995 ja 2017 välillä.


Inhimillisen turvallisuuden käsite esiteltiin ensimmäisen kerran UNDP:n vuoden 1994 inhimillisen kehityksen raportissa. Uusi käsite poikkesi radikaalisti siitä, kuinka turvallisuutta oli aiemmin ajateltu, korostaen ihmisten perustarpeiden, arvokkuuden ja turvallisen elämän merkitystä vain alueellisen turvallisuuden tarkastelemisen sijaan.

Tutustu raporttiin.

UNDP Maailmalla