UNDP:n juuri julkaistu kokeellinen indeksi mittaa inhimillistä kehitystä uudella tavalla: Indeksi kuvaa köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseen liittyviä haasteita ottaen samalla huomioon maapallon hyvinvoinnin.

New York, 15. joulukuuta 2020 - Koronapandemia on viimeisin maailmanlaajuinen kriisi, eikä se tule jäämään viimeiseksi, elleivät ihmiset onnistu lopettamaan luonnon riistoa, sanoo YK:n kehitysohjelma UNDP:n uusi raportti. Raportti esittelee uuden ja kokeellisen inhimillisen kehityksen indeksin, jossa otetaan huomioon maiden hiilidioksidipäästöt ja materiaalijalanjälki.

Raportti tarjoaa karut vaihtoehdot maailman johtajille: ryhtykää rohkeisiin toimiin ympäristöön ja luontoon kohdistuvan paineen vähentämiseksi, tai ihmiskunnan kehitys pysähtyy.

”Ihmisillä on enemmän päätösvaltaa tästä planeetasta kuin koskaan ennen. Koronapandemian, ennätyskorkeiden lämpötilojen ja kasvavan epätasa-arvon keskellä on aika käyttää tätä valtaa ja määritellä uudelleen mitä tarkoitamme kehityksellä, kun hiili- ja kulutusjalanjälkemme eivät ole enää piilossa”, sanoo UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner.

"Kuten tämä raportti osoittaa, yksikään maa maailmassa ei ole vielä saavuttanut erittäin korkeaa inhimillistä kehitystä ilman, että on rasittanut äärimmäisellä tavalla planeettaa. Tästä huolimatta voimme olla ensimmäinen sukupolvi, joka korjaa tämän vääryyden. Se on seuraava inhimillisen kehityksen askel”, Steiner jatkaa.

Raportin mukaan ihmisten ja planeetan siirtyessä täysin uuteen geologiseen aikakauteen, antroposeeniin, tai toisin sanottuna ihmisten aikakauteen, on kaikkien maiden aika suunnitella tulevaisuuttansa uudelleen. Valtioiden tulee ottaa huomioon ihmisten aiheuttama äärimmäinen paine planeetalle. Erityisen tärkeää on purkaa vallan ja mahdollisuuksien epätasapaino, joka estää muutoksen.

Inhimillisen kehityksen ja planeetan välisen suhteen havainnollistamiseksi inhimillisen kehityksen raportin 30. vuosipäivän painos, The Next Frontier: Human Development and the Anthropocene, tarjoaa uuden kokeellisen näkökulman vuosittaiseen inhimillisen kehityksen indeksiin (HDI).

Inhimillisen kehityksen indeksiin on nyt lisätty terveyden, koulutuksen ja elintason lisäksi kaksi uutta tekijää: maan hiilidioksidipäästöt ja materiaalijalanjälki. Uudistettu indeksi osoittaa, kuinka globaali kehitys muuttuisi, jos ihmisten hyvinvoinnin lisäksi planeetan hyvinvointi olisi keskeinen ihmiskunnan edistyksen mittari.

Uudistuksen tuloksena on Planetary-PRessure Adjusted HDI (PHDI), eli planeettaan kohdistuvalla paineella korjattu inhimillisen kehityksen indeksi. PHDI muodostaa uuden, vähemmän ruusuisen, mutta selkeän arvion inhimillisestä kehityksestä. Esimerkiksi, yli 50 maata putoaa pois erittäin korkean inhimillisen kehityksen ryhmästä, mikä heijastaa niiden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja materiaalijalanjäljestä.

Mukautetusta indeksistä huolimatta maat, kuten Costa Rica, Moldova ja Panama, sijoittuvat vähintään 30 sijaa aiempaa paremmin, sillä ne rasittavat planeettaa vähemmän.

”Inhimillisen kehityksen raportti on tärkeä YK:n julkaisu. Aikana, jolloin tarvitaan toimia, uudistetut inhimillisen kehityksen raportit, joissa otetaan paremmin huomioon nykypäivän polttavat kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja epätasa-arvo, auttavat meitä ohjaamaan pyrkimyksiämme kohti haluamaamme tulevaisuutta”, sanoo Stefan Löfven, Ruotsin, julkaisutilaisuuden isäntämaan, pääministeri.

Raportin mukaan inhimillisen kehityksen seuraava askel edellyttää yhteistyötä luonnon kanssa, ei luontoa vastaan. Samalla pitää muuttaa sosiaalisia normeja, arvoja sekä hallitusten ja talouden kannustimia.

Esimerkiksi uusien arvioiden mukaan vuoteen 2100 mennessä maailman köyhimmissä maissa äärimmäisten sääilmiöiden esiintyminen voi kasvaa jopa sadalla päivällä vuosittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Luku voidaan puolittaa, jos Pariisin ilmastosopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

Silti fossiilisia polttoaineita tuetaan edelleen: Julkisesti rahoitettujen fossiilisten polttoaineiden tukien kustannukset yhteiskunnalle - välilliset kustannukset mukaan luettuina - ovat arviolta yli 5 biljoonaa dollaria vuodessa, eli 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n lukujen mukaan.

Metsänistutus ja metsien parempi hoito voivat yksin muodostaa noin neljänneksen vuotta 2030 edeltävistä toimista, jotka meidän on toteutettava rajoittaaksemme ilmaston lämpenemisen kahteen celsiusasteeseen esiteollisesta tasosta.

"Vaikka ihmiskunta on saavuttanut uskomattomia asioita, on selvää, että olemme pitäneet planeettaamme itsestäänselvyytenä", sanoi YK:n pääsihteerin nuorisolähettiläs Jayathma Wickramanayake. ”Nuoret ovat puhuneet kaikkialla maailmassa ja tunnistaneet, että nämä toimet vaarantavat kollektiivisen tulevaisuutemme. Kuten vuoden 2020 inhimillisen kehityksen raportista käy selvästi ilmi, meidän on muutettava suhdettamme maapalloon: kulutettava energiaa ja materiaaleja kestävästi ja varmistettava, että jokainen nuori saa koulutuksen ja pystyy arvostamaan terveen maapallon tarjoamia ihmeitä. "

Planeettaan kohdistuva paine ja sen vaikutus ihmisiin on sidoksissa yhteiskuntien toimintaan. Tänä päivänä rikkoutuneet yhteiskunnat asettavat ihmiset ja planeetan törmäyskurssille, sanoo UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin toimiston johtaja ja raportin johtava kirjoittaja Pedro Conceição.

Maiden sisällä ja maiden välillä vallitseva eriarvoisuus, joka juontaa juurensa kolonialismiin ja rasismiin, tarkoittaa, että varakkaammat ihmiset hyödyntävät luonnon edut ja jättävät kustannukset muille, raportista käy ilmi. Tämä tukahduttaa köyhempien ihmisten mahdollisuudet ja minimoi heidän kykynsä puuttua asiaan.

Esimerkiksi Amazonin alkuperäiskansojen hoitama maa sitoo henkilöä kohden vastaavan hiilidioksidimäärän kuin maailman rikkain prosentti päästää ilmakehään. Silti raportin mukaan alkuperäiskansat kohtaavat edelleen vaikeuksia, vainoa ja syrjintää, ja heidän äänensä kuuluu heikosti päätöksenteossa.

Etniseen alkuperään perustuva syrjintä vaikuttaa paikallisiin yhteisöihin vakavasti ja altistaa ne suurille ympäristöriskeille, kuten myrkylliselle jätteelle tai liialliselle saasteelle. Tämä kehityskulku toistuu kaupunkialueilla kaikilla mantereilla, raportin kirjoittajat väittävät.

Raportin mukaan planeettaan kohdistuvien paineiden lievittäminen tavalla, joka antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden kukoistaa uudella aikakaudella, edellyttää muutoksen tiellä olevan vallan ja mahdollisuuksien epätasapainon purkamista.

Julkisilla toimilla voidaan puuttua näihin eriarvoisuuksiin: esimerkkeinä tästä toimii yhä progressiivisempi verotus ja rannikkoyhteisöjen suojelu ennaltaehkäisevien investointien ja vakuutusten avulla. Vakuutukset voisivat turvata maailman rannikoilla asuvien 840 miljoonan ihmisen elämän. On pyrittävä yhdessä varmistamaan, että julkiset toimet eivät enää aseta ihmisiä ja planeettaa vastakkain.

”Inhimillisen kehityksen seuraava askel ei ole valinta ihmisten tai puiden välillä. Kyse on sen asian tunnustamisesta, että epätasa-arvoisen, hiili-intensiivisen kasvun aikaansaama inhimillinen kehitys on tullut tiensä päähän”, Pedro Conceição sanoo.

"Inhimillinen kehitys voi torjua epätasa-arvoa, hyödyntää innovaatioita ja työskennellä luonnon kanssa muutosvaiheessa tukeakseen yhteiskuntia ja maapalloa yhdessä", Conceição jatkaa.

Lisätietoja 2020 inhimillisen kehityksen raportista ja UNDP:n kokeellisesta planeettaan kohdistetulla paineella korjatusta HDI:stä osoitteessa http://hdr.undp.org/en/2020-report

Tietoa YK:n kehitysohjelmasta: 

YK:n kehitysohjelma UNDP on YK:n johtava järjestö taistelussa köyhyyttä, eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta vastaan. Autamme kansoja rakentamaan kestäviä ja integroituja ratkaisuja ihmisten ja maapallomme hyväksi, yhdessä laajan asiantuntijaverkostomme ja kumppaneidemme kanssa 170 maassa. Tutustu UNDP:n työhön osoitteessa www.fi.undp.org tai seuraa meitä sosiaalisessa mediassa @UNDPFinland.